Paikalliset

Korventavan kuuma kesäkuu on aiheuttanut sinilevän runsastumista – levän määrä on lisääntynyt niin merialueilla kuin sisävesillä

Jari Laurikko
Sinilevää Nauvon eteläpuoleisella merialueella viime kesänä.
Sinilevää Nauvon eteläpuoleisella merialueella viime kesänä.

Kesäkuun lämmin ajanjakso on lämpöaallolle tyypillisesti edesauttanut sinilevien runsastumista, selviää ympäristökeskuksen levätilannekatsauksesta.

Kuluvalla viikolla päivän maksimilämpötilat kohoavat etenkin maan etelä- ja keskiosassa monin paikoin yli 30 asteeseen. Tänään päivän korkein lämpötila on mitattu Vaasassa, jossa mittari näytti puoliltapäivin 30,9 astetta.

Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat edelleen lisääntyä lähipäivinä. Loppuviikoksi ennustettu lämmin ja melko tyyni sää suosii sinilevien pintakukintojen muodostumista. Tyypillisesti sinilevän määrä lisääntyy merialueilla kesäkuun lopussa ja on runsaimmillaan heinä-elokuussa.

Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt, koskee merialueilla valtaosa sinilevähavainnoista edelleen vähäistä määrää sinilevää, ja pääosassa valtakunnallisen leväseurannan järvihavaintopaikoista sinilevää ei ole esiintynyt.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sinilevät ovat merialueilla runsastuneet viimeviikkoisesta.

Runsaita määriä sinilevää on Järviwiki-havaintopalveluun kirjattu havaitun Paraisten ja Nauvon välisellä vesistöalueella sekä Naantalin Kirkonsalmella. Vähäisiä määriä levää on kohdattu muun muassa Rymättylässä ja Seilin saarella.

Sinilevää on havaittu pääasiassa Suomenlahdella ja Saaristomerellä, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty myös Selkämerellä lähellä Raumaa sekä Perämerellä Uudenkaarlepyyn eteläpuolella.

Sinilevää erehdyttävästi muistuttavaa männyn siitepölyä saattaa edelleen esiintyä varsinkin maan pohjoisosissa.

Suomenlahden länsiosissa intensiivisimmät leväalueet ovat avomeren puolella. Satelliittien havainnoissa näkyvät vesipatsaan ylimmän kerroksen lautat noin 4−5 metrin syvyyteen asti. Kaikki satelliittikuvissa näkyvät levähavainnot eivät ole vielä ole pinnassa, mutta havainnollistavat alueita, joissa suotuisissa olosuhteissa levä kertyy pintalautoiksi.

– Sinilevät ovat käyttäytyneet täysin odotetusti: lämpimät ja tyynet säät suosivat sinilevien kasvua, ja tällaisten olosuhteiden nyt vallitessa sinilevät ovat runsastuneet. Lämpöaalto vain saapui hieman tavanomaista aikaisemmin tänä kesänä. Tämän perusteella ei kuitenkaan vielä voi vetää johtopäätöksiä siitä millainen sinileväkesä kokonaisuudessaan tulee olemaan, koska säät vaikuttavat suuresti asiaan, tutkija Heidi Hällfors kertoo Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.

Merivesi on edelleen lämmennyt viime viikosta. Meriveden lämpötila vaihtelee nyt Suomea ympäröivillä merialueilla 10 ja 22 asteen välillä, rannikolla saattaa paikoin olla jonkin verran lämpimämpääkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sisävesillä sinilevää on ajankohtaan nähden tavallista enemmän.

Sinileväkukintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan järvihavaintopaikoilla on lisääntynyt, vaikka pääosassa havaintopaikoista sinilevää ei kuitenkaan ole esiintynyt. Myös sisävesillä saattaa esiintyä edelleen männyn kellertävää siitepölyä.

Esimerkiksi Maskun Rivieralla Isonkivenrannalla havaittiin tiistaina sinilevää. Torstaina sinilevää havaittiin myös Littoistenjärvellä. Järven rannalla sijaitseva Villa Järvelä kertoi asiasta torstaina Facebook-sivuillaan.

– Kesäkuun hyvin lämmin ajanjakso on paikoin aikaistanut sinilevän esiintymistä järvillä. Ajankohtaan nähden sinileväkukintoja on havaittu erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa keskimääräistä enemmän. Lämpimän sään jatkuessa sinilevien pintaesiintymät voivat lähipäivinä edelleen runsastua,Suomen ympäristökeskuksen tutkija Laura Härkönen kertoo tiedotteessa.

Järvissä pintavesien lämpötilat ovat kesäkuun lämpimän jakson seurauksena ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa 3−7 astetta lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa pintalämpötilat ovat monissa järvissä 20−24 astetta. Pohjois-Suomessa pintavesien lämpötilat ovat välillä 5−21 astetta.

Lisätty tieto Littoistenjärvellä havaitusta sinilevästä kello 15.15.

Lue myös: Onko vanha vihollinen kukistettu? Littoistenjärvessä eivät tänä kesänä vesirutto ja sinilevä vielä rehota

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jäätön talvi ja helteinen alkukesä piinaavat järviä – vielä ei uskalleta edes arvailla, millainen sinileväkesä on tiedossa


fakta

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi myös ajautua kapeita leväraitoja.

Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä.

Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Sinilevät voivat tuottaa suuren määrän erilaisia oireita aiheuttavia yhdisteitä. Osa sinilevistä tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä.

Jos oireita ilmenee, iho ja silmät pestään huolellisesti runsaalla puhtaalla vedellä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin.

Sinilevän myrkyt ovat aiheuttaneet jopa eläinten kuolemia. Lemmikkiä ei pidä päästää uimaan sinileväiseen veteen. Koira juo usein vettä uidessaan ja altistuu helposti suurille määrille myrkkyjä.

Ruokaviraston ohjeiden mukaan sinileväisestä vedestä pyydettyjen kalojen syöminen ei ole vaarallista, mutta kalan sisäelinten käyttöä tulee välttää, sillä levän myrkyt kerääntyvät niihin. Rapujen ei ole todettu aiheuttaneen oireita ihmisillä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.