Paikalliset

Kotimaan kiertäjä kokosi kansallispuistot ja majakat kansien väliin

Marttiina Sairanen
Johanna Pakola haluaa kannustaa ihmisiä tutustumaan Suomen kansallispuistoihin, majakoihin ja loistoihin. Hän kokosi yhdessä Elina Malmen kanssa pienet kirjaset, joihin voi merkitä omia muistiinpanojaan retkiltä.
Johanna Pakola haluaa kannustaa ihmisiä tutustumaan Suomen kansallispuistoihin, majakoihin ja loistoihin. Hän kokosi yhdessä Elina Malmen kanssa pienet kirjaset, joihin voi merkitä omia muistiinpanojaan retkiltä.

Johanna Pakola hurahti saaristoelämään kaksikymmentä vuotta sitten, kun hän piti sapattivapaan ja lähti Kustavissa Lypertön kylässä sijaitsevalle Katanpään linnakkeelle Metsähallituksen kesäoppaaksi.

Myöhemmin Pakola asui kaksi vuotta Utössä, mikä on Suomen eteläisin asuttu saari. Alle viidenkymmenen vakituisen asukkaan Utö tunnetaan suuresta majakasta, haaksirikoista, linnustostaan ja merisäätiedotuksista.

– Muutin sinne Helsingistä Mannerheimintieltä. Ajoin Turkuun, nousin laivaan ja heti Utössä tiesin, etten haluta enää palata Helsinkiin.

Nykyään Johanna Pakolalla on merelliseen historiaan erikoistunut yhden naisen yritys, Merimaanikko. Hän tutkii merihistoriaa ja kirjoittaa muun muassa kirjoja, näyttelytekstejä sekä yritys- ja yhdistyshistoriikkeja. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja, kuten Katanpää – linnake ja vankila (2004), Suljetut saaret (2007), Örö (2008), Utön linnake (2009) ja Menetetyt majakat (2016) yhdessä Seppo Laurellin kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Minua kiehtoo ihmisten elämä saaristossa, miten siellä on eletty ja keitä siellä on käynyt, Pakola sanoo.

Marttiina Sairanen
Kotimaan kiertäjä metsässä – kansallispuistot ja Kotimaan kiertäjä merelle – majakat ja loistot on tehty kannustamaan ihmisiä tutustumaan Suomen luontoon. Kansallispuistokirjasesta löytyy listattuna 40 kansallispuistoa ja majakkabongauskirjasesta lähes sata majakkaa ja loistoa.
Kotimaan kiertäjä metsässä – kansallispuistot ja Kotimaan kiertäjä merelle – majakat ja loistot on tehty kannustamaan ihmisiä tutustumaan Suomen luontoon. Kansallispuistokirjasesta löytyy listattuna 40 kansallispuistoa ja majakkabongauskirjasesta lähes sata majakkaa ja loistoa.

Pakola liikkuu luonnossa paljon niin työkseen kuin huvikseenkin. Viimeiset kaksi vuotta hän on kiertänyt ahkerasti Suomen kansallispuistoja. Pakola rakastaa erilaisia listoja ja hän yritti löytää paperilistaa, johon olisi voinut tehdä omia muistiinpanoja ja merkitä, missä kaikkialla on käynyt.

– En löytänyt sellaista, joten tein paperille omia merkintöjä. Ajatus jäi kuitenkin hautomaan. Virolaisilla on majakkapassi, johon voi kerätä leimoja. Mietin, että sellaisen voisi tehdä kansallispuistoista. Halusin kuitenkin tehdä sellaisen, mihin pystyy tekemään omia merkintöjä.

Pakola kertoi ideastaan tutulle turkulaiselle graafiselle suunnittelijalle, Elina Malmelle, joka innostui siitä. Naiset päättivät toteuttaa yhdessä pikkukirjaset Kotimaan kiertäjä metsässä – kansallispuistot ja Kotimaan kiertäjä merelle – majakat ja loistot.

– Kirjasissa on vain vähän tietoja paikoista, sillä ideana on, että ihmiset etsisivät tietoja itse ja tekisivät omia muistiinpanojaan.

"Bengtskär ja Utö tunnetaan hyvin, mutta on paljon pieniä majakoita, joista moni ei ole kuullutkaan."

Kansallispuistokirjasesta löytyy listattuna 40 kansallispuistoa, jotka on listattu perustamisvuoden mukaan. Osa vanhimmista, vuonna 1938 perustetuista puistoista menetettiin rauhanehtojen myötä ja vanhimpia puistoja on myöhemmin yhdistetty laajemmiksi, uudelleennimetyiksi puistoiksi. Vuonna 1956 perustettiin seitsemän kansallispuistoa. Kirjasen luettelo alkaa pohjoisimmasta ja suurimmasta puistosta, Lemmenjoesta.

Majakkabongauskirjasesta löytyy lähes sata majakkaa ja loistoa.

– Kaikkia Suomen loistoja ei löydy listasta, sillä niitä olisi ollut yli sata. Tässä on jätetty ihmisille mahdollisuus selvittää itse, missä ja minkälaisia loistoja löytyy näiden lisäksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjojen ideana on kannustaa ihmisiä matkaamaan kotimaassa ja tutustumaan kansallispuistoihin sekä Suomen merelliseen historiaan ja kulttuuri perintöön.

Kansallispuistot vetävät nyt hyvin väkeä ja ne myös tunnetaan Pakolan mukaan hyvin. Majakat kiehtovat ihmisiä, mutta niistä tunnetaan vain muutamat. Monet niistä ovat myös hankalien yhteyksien päässä eikä kaikille majakoille ole pääsyä.

– Bengtskär ja Utö tunnetaan hyvin, mutta on paljon pieniä majakoita, joista moni ei ole kuullutkaan. Kannan suurta huolta majakoista ja niiden säilymisestä. Osaa majakoita kunnostetaan vapaaehtoisvoimin, mutta osasta ei kukaan pidä huolta. Ne ovat meidän yhteistä kulttuuriperintöämme, jota tulisi vaalia.

Pakolan on kiertänyt itse 21 kansallispuistoa ja nelisenkymmentä majakkaa ja loistoa. Nähtävää riittää siis vielä paljon. Olosuhteet vaikuttavat siihen, minkälainen käsitys paikasta jää.

– Tarvoin viime kesänä yhdessä puistossa 28 asteen helteessä ja miljoonan hyttysen keskellä. Hyttysiä oli niin paljon, että kuljin vauhdilla. Puisto on varmasti hieno, mutta en voinut jäädä ihailemaan sitä pitkäksi aikaa.

Bengtskäriin pääsee helposti Kasnäsistä ja Hangosta, Utöhön Pärnaisistä ja Isokarille Uudestakaupungista järjestettävillä retkillä. Kansallispuistoihin voi tehdä lyhyen päiväretken tai viikon telttaretken. Turun lähikohteista Pakola suosittelee Kuhankuonoa.

– Omalta matkaltaan voi kirjata ylös, mikä oli illan menuu, mitä unohtui pakata mukaan, kannattaako paikkaan tulla toistekin tai kirjoittaa vaikka runoja rantakalliolla, Pakola vinkkaa.


Johanna Pakola

49-vuotias.

Syntynyt Köyliössä.

Asuu Turussa.

Yrittäjä ja historiakirjailija, joka on dokumentoinut Suomen merellistä historiaa.

Kirjoittanut muun muassa kirjat Menetetyt majakat (Docendo, 2016) ja Mereen kadonneet – Vernan viimeinen matka 1948 (Minerva, 2020).

Harrastuksiin kuuluvat työn lisäksi luonnossa liikkuminen ja saaristossa reissaaminen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.