Paikalliset

Kemiönsaaren delfiineille tarjolla luonnon antimina ainakin silakkaa ja haukea – "Mahdotonta sanoa, ovatko eksyneet vai lähteneet seikkailemaan"

Helsinki

Turun saaristossa pulikoiva pirteä delfiinikolmikko on tuonut koronakevääseen pilkahduksen kaivattua iloa. Vaikka pullokuonodelfiiniä esiintyy kaikissa valtamerissä, Itämeressä sitä tavataan harvoin ja Suomen aluevesillä vielä harvemmin.

Ensimmäiset havainnot Kemiönsaaren pullokuonoista tehtiin sunnuntaina. Erityisasiantuntija, valastutkija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta on päässyt itsekin tarkkailemaan kolmikkoa parhaimmillaan alle kymmenen metrin päästä.

– On mahdotonta sanoa, ovatko ne eksyneet vai lähteneet seikkailemaan.

Loisan mukaan ryhmässä on yksi hyvin suuri tummemman värinen yksilö ja kaksi vähän harmaampaa. Delfiinit ovat kaikki aikuisia, mutta niiden sukupuolesta tai perhesuhteista ei voi vielä sanoa mitään varmaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Se vaihtelee hyvin paljon, minkälaisissa perheporukoissa ne liikkuvat. Niillä on hyvin vahvoja ja monimutkaisiakin sosiaalisia ryhmiä.

Pullokuonodelfiinin aikaisemmat vahvistetut vierailut Suomeen ovat vuosilta 1905 ja 1953.

Loisa uskoo, että ravinnon hankkiminen ei muodostu ongelmaksi.

– Ne käyttävät hyvin laajasti erilaista merenelävää ravinnokseen mustekaloista ja ravuista lähtien. Eilen kun itse havainnoin niitä, ne ruokailivat aktiivisesti. Siinä on muun muassa silakan kutualueita. Uskon, että ruokaa heille riittää.

Kelpaako vieraille myös hauki?

– Kyllä varmaan haukikin kelpaa. Tai ravinnoksi se ainakin sopii, mutta ne valitsevat itse, minkälaista evästä alkavat siinä käyttää.

Vaikka vesi on Suomen rannikolla sameampaa kuin valtamerissä, delfiini ei ole saalistaessaan pelkästään silmien varassa.

– Samalla tavalla kuin muutkin hammasvalaat ja vaikkapa lepakot, ne käyttävät liikkumiseen ja saalistamiseen kaikuluotausta. Esimerkiksi Amazonin jokidelfiini pystyy saalistamaan käytännössä nollanäkyvyydessä, Loisa kertoo.

Loisa suunnittelee tallentavansa delfiinien kaikuluotausääniä vedenalaisella mikrofonilla.

Pullokuonodelfiini ei kavahda viileääkään vettä, sillä Loisan mukaan lajia esiintyy esimerkiksi Skotlannin rannikolla, jossa merivesi on kesäaikaan kylmempää kuin Suomessa.

– Se (levinneisyys) kattaa aika lailla koko maailman, pois lukien kaikkein kylmimmät arktiset vedet.

Pysyviä asukkaita pullokuonoista tuskin Suomeen saadaan, sillä todennäköisesti ne siirtyvät etelämmäksi viimeistään talven tieltä. Ilmaa hengittävä delfiini ei pysty elämään yhtenäisen jääpeitteen alla.

Erilaiset pyydykset ovat aina riski Suomen vesillä liikkuville merinisäkkäille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tuollakin alueella jos pystyttäisiin sellaiset lohiverkkotyyppiset vahvalankaiset pohjaverkot nostamaan kuiville vierailun ajaksi, Loisa ehdottaa.

Hän myös toivoo, että harvinaiset vieraat eivät aiheuttaisi kiinnostuneiden ryntäystä alueelle, vaan että delfiinit saisivat temmeltää rauhassa.

Suomen vesillä nähdään aika ajoin myös pyöriäisiä, jotka ovat delfiiniä huomattavasti pienempiä hammasvalaita. Myös ryhävalaita on silloin tällöin eksynyt Itämerelle ja Suomen aluevesille asti. Viimeksi Lotaksi nimetty ryhävalas vaelteli Pohjanlahdella kaksi vuotta sitten.

Lue myös:

Lohiverkko koitui delfiiniäidin ja poikasen kohtaloksi

Delfiinikaksikko nautti kala-aterian nyt Paraisilla

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Pasi Lehmuspelto
onnea ja menestystä delfiineille
Rohkeita vaeltajia, Tanskan salmissa on sellainen vesiliikenne sekä väylien suuntaisesti että niiden poikki, että rohkeuden lisäksi niiden läpi uiminen vaatii tuuriakin. Olisiko corona-virus harventanut laivavuoroja ja lisännyt vapaata uimavettä ?.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.