Metsäpalot

Ilmatieteen laitos: Edellisvuoden kaltaiset metsäpalokesät lähitulevaisuudessakin harvinaisia

Eero Saarikoski
Tällainen näkymä paloalueelle avautui Pyhärannassa Santtion kylässä sijaitsevan Luhdantien päästä metsäpalon riehuttua alueella kesällä 2018.
Tällainen näkymä paloalueelle avautui Pyhärannassa Santtion kylässä sijaitsevan Luhdantien päästä metsäpalon riehuttua alueella kesällä 2018.

Ilmatieteen laitoksen tuoreen tutkimusraportin mukaan kesän 2018 kaltaiset korkean paloriskin kesät pysyvät Suomessa harvinaisina vielä lähitulevaisuudessa. Kesällä 2018 metsäpaloja oli paljon ja ne olivat suuria. Muun muassa Varsinais-Suomessa Pyhärannassa metsäpalo riehui 50 hehtaarin alueella. Ruotsissa metsää paloi samaisena kesänä huomattavasti Suomea tuhoisammin.

Ilmaston lämpenemisen odotetaan kasvattavan metsäpaloriskiä Pohjois-Euroopassa entisestään.

Tutkimushankkeessa selvitettiin, kuinka usein kesän 2018 kaltainen metsäpaloriski toistuu Suomen nykyilmastossa. Lisäksi hankkeessa arvioitiin, miten usein yhtä paloherkät tai vielä paloherkemmät olosuhteet toistuvat Suomessa tulevaisuudessa.

Vaikean metsäpalokesän 2018 metsäpaloriskin toistuvuusaikaa arvioitiin vertaamalla vuosien 1979–2019 olosuhteita. Tulosten mukaan kesän 2018 metsäpaloriskin toistuvuusaika oli niin Suomessa kuin Ruotsissa laajoilla alueilla yli 50 vuotta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Toisin sanoen kesän 2018 kaltaiset, paloherkät olosuhteet toistuvat näillä alueilla keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen tiivistää tiedotteessa.

Ruotsissa olosuhteet olivat vuonna 2018 keskimäärin vielä hieman poikkeuksellisemmat kuin Suomessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että ilmastomalleihin perustuvat arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsäpaloriskiin vaihtelivat suuresti. Ilmaston lämpenemisen odotetaan kuitenkin kasvattavan metsäpaloriskiä, mutta kesien 2006 ja 2018 kaltaisia metsäpalokesiä esiintyy tulosten mukaan vielä lähivuosikymmeninä vain harvoin.

– Kuitenkin mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu voimakkaana koko vuosisadan, voi vastaavan kaltaisia tai vielä vaikeampiakin metsäpalokesiä esiintyä vuosisadan lopulla ehkä jopa useampia joka vuosikymmen, Lehtonen sanoo.

Tällöin palojen tehokas sammuttaminen voisi olla vaikeaa etenkin autioituvilla syrjäseuduilla, joilla palojen sammuttaminen on Suomessa pitkälti paikallisten vapaapalokuntien harteilla.

Kansainvälisesti verrattuna metsäpaloissa palaneet paloalat ovat Suomessa olleet pitkään hyvin pieniä.

Esimerkiksi Venäjällä ja Kanadassa laajat metsäpalot ovat tavallisia. Ruotsissa yli 100 hehtaarin laajuisia metsäpaloja on viimeisten reilun 20 vuoden aikana sattunut yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka maan pinta-alaan suhteutettuna metsäpalojen kokonaismäärä on Ruotsissa ja Suomessa ollut samaa suuruusluokkaa.

Boreaalisten metsien luontainen uudistuminen tapahtuu pitkälti metsäpalojen kautta. Suomessa metsäpalojen sammuttaminen on viime vuosikymmeninä ollut erittäin tehokasta ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisen näkökulmasta metsää palaakin meillä auttamattoman vähän.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toisaalta metsäpalot aiheuttavat taloudellista vahinkoa ja metsien varaan lasketaan myös hiilivarastojen kasvattajana ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.


fakta

Metsäpalot kesällä 2018

Poikkeuksellisen lämpimänä ja kuivana kesänä 2018 Suomessa syttyi yli 2 000 metsäpaloa.

Ruotsissa paloi useissa laajoissa paloissa metsää yhteensä lähes 25 000 hehtaaria.

Pyhärannassa Santtion kylässä syttyi 18. heinäkuuta 2018 kesän suurin maastopalo.

Maastopalo tuhosi noin 50 hehtaaria metsää ja siitä aiheutui noin 400 000 euron taloudelliset vahingot.

Paloalueelta evakuoitiin noin 50 asukasta ja mökkiläistä.

Poliisin selvitysten mukaan alueella tehtiin viikon ajan hakkuutöitä ennen maastopalon syttymistä. Kuitenkaan tulipalon syttymissyystä ja sen aiheuttajasta ei saatu varmuutta.

Tutkinnassa ei pystytty osoittamaan, että palo olisi saanut alkunsa kahden alueella työskennelleiden metsäkoneenkuljettajien huolimattomuudesta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.