Paikalliset

Pullokuonodelfiinit ovat edelleen Suomen aluevesillä – "Se oli aivan mahtava kokemus"

Kemiönsaaren edustalla uiskentelee parhaillaan kolmen pullokuonodelfiinin parvi. Kyseessä on erittäin harvinainen havainto, sillä yleensä delfiinit viihtyvät valtamerissä.
Kemiönsaaren edustalla uiskentelee parhaillaan kolmen pullokuonodelfiinin parvi. Kyseessä on erittäin harvinainen havainto, sillä yleensä delfiinit viihtyvät valtamerissä.

Suomessa havaitut pullokuonodelfiinit liikkuvat edelleen Suomen aluevesillä Kemiönsaaren Taalintehtaan edustalla.

– Tunti sitten näin kolme pullokuonodelfiiniä. Ne ovat edelleen samalla alueella Taalintehtaan edustalla, erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta sanoo kello viiden jälkeen iltapäivästä ja lisää:

– Se oli aivan mahtava kokemus. Olen nähnyt aiemmin pyöriäisiä ja delfiinejä ja valaita, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun näin delfiinejä Suomessa, hän sanoo.

Loisa ei halua kertoa delfiinien sijaintia tarkemmin, jotta alueelle ei tule liikaa uteliaita.

Hän kuitenkin opastaa, että vedessä uivia delfiinejä ei pidä koskaan lähestyä edestä päin eikä takaa. Sopiva turvaväli ihmisen ja delfiinin välissä on vähintään sata metriä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Sen lähemmäksi ei kannata mennä. Veneellä voi ajaa samaan suuntaan kuin delfiinit ja ne tulevat kyllä katsomaan venettä, jos haluavat. Itse niitä ei kannata lähestyä, hän opastaa.

Ensimmäiset havainnot sunnuntailta

Ensimmäiset havainnot Suomen vesillä liikkuvista pullokuonodelfiineistä tulivat viime sunnuntaina. Loisalle delfiinihavainnoista on kertonut kaksi ihmistä.

– Näin kolme yksilöä, joista yksi oli isokokoinen ja tumma. Kaksi delfiiniä oli pienempikokoisia ja vaaleita. Näiden perusteella voi sanoa, että yksilöt ovat aikuisia, hän kertoo.

Pullokuonodelfiinihavainnot Suomessa ovat erittäin harvinaisia. Loisan mukaan edellinen havainto on tehty 70 vuotta sitten. Lähin alue, missä pullokuonodelfiinejä tavataan, on Pohjanmeri

– Sille, että nämä ovat tulleet Suomen vesille, ei välttämättä ole mitään erikoista syytä. Ne ovat voineet lähteä turistiksi, mutta tyypillisesti delfiinit viihtyvät valtamerien suolaisissa vesissä, Loisa sanoo.

Loisa on osallistunut aktiivisesti pyöriäishavaintojen keräämiseen. Pyöriäinen on ainoa valaslaji, joka elää Itämeressä elää ainoastaan pyöriäinen.

Kyseessä on erittäin harvinainen laji ja sen populaation kooksi on arvioitu noin 500 yksilöä. Pyöriäisiä tavataan joskus myös Suomen vesillä. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomen aluevesillä tehtiin kuusitoista havaintoa.

Vuonna 2006 Saaristomeressä seikkailleen delfiinikaksikon vaellus päättyi surullisesti niiden jäätyä jumiin kalaverkkoon.

Lue myös:
Harvinainen delfiinilaji ilmestyi yllättäen Kemiönsaaren vesille – edellisen kerran nähty Suomessa liki 70 vuotta sitten

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.