Retkeily

Kiinnostus ulkoiluun ja retkeilyyn korona-aikana kasvatti Kurjenrahkan käyntimääriä

Anne Saarinen
Kurjenrahkan kansallispuisto, Kuhankuono.
Kurjenrahkan kansallispuisto, Kuhankuono.

Metsähallituksen tietojen mukaan ulkoilu ja kansallispuistoissa käyskentely on noussut huimaan kasvuun.

Varsinais-Suomessa Kurjenrahkan kansallispuiston käyntimäärä on kasvanut reippaasti alkuvuoden aikana. Ihmisten kiinnostusta ulkoiluun ja retkeilyyn ovat merkittävästi lisänneet koronarajoitukset ja kuluneen talven lumettomuus.

Kävijämäärän kasvu oli tammikuussa 44 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Helmikuussa kasvua oli 42 prosenttia, maaliskuussa 49 prosenttia ja huhtikuussa 118 prosenttia.

– Vaikka Kurjenrahkan kansallispuistossa on ollut poikkeuksellisen vilkasta ja ensikertaa retkeilemään tulleita on paljon, ongelmia on esiintynyt paljon vähemmän kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, kertoo aluejohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.

Varsinaissuomalaisten kiinnostus kansallispuistoihin on ollut vahvaa jo koronaa edeltävänä aikana. Varsinais-Suomen liitto ja Metsähallitus teettivät kansallispuistovierailuja kartoittavan kyselytutkimuksen kevättalvella ennen pandemian rajoitusten alkua. Tuhannesta internetpaneeliin vastaajasta 52 prosenttia kertoi vierailleensa viimeisen kolmen vuoden aikana jossakin kansallispuistossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Internetkyselyn mukaan kansallispuistoissa käyvät etenkin lapsiperheet ja alle 50-vuotiaat. Vastaajista 60 prosenttia kertoo käyneensä Kurjenrahkan kansallispuistossa, neljännes Teijon kansallispuistossa ja reilu viidennes Saaristomeren kansallispuistossa. Suurimmat syyt käymättä jättämiseen ovat ajan tai kiinnostuksen puute sekä tietämättömyys.

Vastaajilta kysyttiin lisäksi halukkuutta tukea rahallisesti kansallispuistojen ylläpitoa, jos tähän luotaisiin mahdollisuus. Kaikista vastanneista 38 prosenttia on halukas tukemaan puistoja yksityishenkilönä. Kansallispuistoissa viime vuosina vierailleiden joukossa halukkuus on korkeampi, noin puolet vastanneista. Kolmannes vastaajista pitää 10 euroa mahdollisena lahjoitussummana. Viidennes vastaajista näkee 5 euroa ja lähes viidennes 20 euroa sopivana summana.

Uusien kansallispuistojen perustaminen on johtanut korjausvelan kasvuun olemassa olevissa kansallispuistoissa, minkä vuoksi kansallispuistojen perusrahoitusta ja ylläpitoa on jouduttu tukemaan eduskunnan kertaluonteisella lisärahoituksella.

– Kysely osoittaa, että varsinaissuomalaiset arvostavat kansallispuistojaan ja lähes puolet kansallispuistoissa käyneistä ovat valmiit tekemään suoria lahjoituksia kansallispuistojen kehittämiseen, sanoo Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Lahjoitus voisi olla toteutettavissa esimerkiksi puhelinsovelluksen kautta, jos sopiva taho keräyksen ylläpitäjäksi löytyy. Metsähallitus julkisten hallintotehtävien hoitajana ei voi saada rahankeräyslupaa. Mahdollinen toimija voi tulevaisuudessa olla esimerkiksi kuntien yhdessä omistama virkistysalueyhdistys. Jo monessa muussa maakunnassa toimivan virkistysalueyhdistyksen perustaminen on ollut vireillä Varsinais-Suomessa pitkään.

Taloustutkimuksen kysely toteutettiin internetpaneelissa 25.2.-2.3.2020. Kyselyn kohderyhmänä olivat Varsinais-Suomessa asuvat 18–75-vuotiaat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.