Paikalliset

Turun yliopisto mukana selvittämässä valtakunnallista puutiaistilannetta – lähes puolella punkeista borrelia-bakteeria

Jasmin Inkinen
Puutiaisnäytteenottoa Seilin kenttäasemalla.
Puutiaisnäytteenottoa Seilin kenttäasemalla.

Turun yliopiston koordinoima, vuonna 2015 käynnistynyt puutiaistutkimus raportoi hankkeen kenttäasemilla Nauvon Seilissä Hangon Tvärminnessä sekä Ahvenanmaan Husössä olevan hyvin runsaasti puutiaisia, ja määrät ovat kasvussa. Pohjois-Suomen Kevon, Muddusjärven, Värriön ja Oulangan tutkimusasemilla puutiaisia ei toistaiseksi havaittu lainkaan.

Turun, Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin kenttäasemien yhteisessä tutkimuksessa seurataan ja raportoidaan valtakunnallisten puutiaismäärien lisäksi taudinaiheuttajien esiintyminen neljän ensimmäisen tutkimusvuoden aikana.

Lähes puolella tutkituista aikuisvaiheen puutiaisista ja neljäsosalla nymfivaiheen puutiaisista esiintyi borrelioosia aiheuttavia Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteereita. Muut taudinaiheuttajat olivat harvinaisia.

– Tässä tutkimuksessa emme havainneet puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta, jonka esiintyvyys tunnetuillakin esiintymisalueilla on yleensä alhainen. Borrelioosia aiheuttavat bakteerit sen sijaan olivat yleisiä kaikkialla, missä puutiaisia esiintyi. Toki puutiaismäärissä ja siten riskissä sairastua borrelioosiin on valtavia alueellisia eroja, kertoo puutiaistutkija FT Jani Sormunen tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulokset vahvistivat, että taigapunkit ovat selvästi aktiivisimmillaan touko-kesäkuussa, kun taas tavallisten puutiaisten aktiivisuus jakaantuu melko tasaisesti alkukeväästä myöhäiseen syksyyn.

Taigapunkkia tavattiin vain Perämeren ja Konneveden asemilla, mutta ei edelleenkään maan lounais- ja eteläosissa, missä tavallinen puutiainen on vakiintunut ja runsaslukuinen. Nykytiedon mukaan molemmat puutiaislajit levittävät samoja taudinaiheuttajia ja sairauksien hoito on samanlaista puutiaislajista riippumatta.

– Puutiaiset voivat levittää monia muitakin taudinaiheuttajia, mutta kansanterveydellisesti vakavimmat puutiaisperäiset sairaudet ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus eli TBE. Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan, joten päivittäinen punkkisyyni on paras tapa suojautua borrelioosilta ja tarpeen etenkin alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti, toteaa hanketta koordinoinut yliopistonlehtori FT Tero Klemola tiedotteessa.

Hankkeen käynnistäjiin lukeutuva dosentti Eero Vesterinen iloitsee kustannustehokkaasta seurantatutkimuksesta.

– Yliopistolliset tutkimusasemat tarjoavat luotettavan infrastruktuurin pitkäkestoisille ympäristötutkimushankkeille. Asemien sijoittuminen Saaristomereltä päälaen ja käsivarren tuntureille mahdollistaa muun muassa eri eliölajien seurantatutkimukset kustannustehokkaasti vakiintunein menetelmin ja välinein erilaisissa ympäristöissä, hehkuttaa Vesterinen.

Edelleen jatkuva yhteistyö yliopistollisten tutkimusasemien kesken mahdollistaa sen, että pystytään seuraamaan puutiaisten leviämistä kohti pohjoista. Puutiaistutkimus on yksi esimerkki yliopistollisten kenttäasemien potentiaalista laaja-alaisessa tieteellisessä tutkimuksessa.

– Vastaavanlaisia yhteistyöhankkeita toteutetaan monella saralla erityisesti biodiversiteettitutkimuksessa. Asemia yhdistää monipuolinen tutkimusverkostojen joukko, mikä kertoo asemien tieteellisesti tärkeästä kansallisesta merkityksestä. Seuraava asemien avulla tuotettava niin sanottu tiedehedelmä poimitaan yhteisjulkaisusta, joka liittyy kansalliseen lepakkoseurantaan, paljastaa RESTAT:n (Finnish Research Stations) puheenjohtaja, Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja apulaisprofessori Jari Hänninen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.