Uutiset

WHO otti turkulaisen Faronin kehittämän tehohoitolääkkeen mukaan merkittävään koronalääketutkimukseen

Lennart Holmberg
Faron Pharmaceuticalsin toiminnanjohtaja Markku Jalkanen
Faron Pharmaceuticalsin toiminnanjohtaja Markku Jalkanen

Turkulaisen lääkekehitysyhtiö Faron Pharmaceuticalsin tehohoitolääke Traumakine on päässyt mukaan maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimusohjelmaan, jolla etsitään pikavauhtia hoitokeinoja koronaviruksen aiheuttaminen vakavien sairausten hoitoon.

Faronin toimitusjohtaja Markku Jalkanen kertoo, että heiltä lähtee heti lääkettä WHO:n Solidarity-lääketutkimuksessa mukana oleviin sairaaloihin.

Jalkanen ei osaa kertoa, kuinka nopeasti tutkimuksesta tulee tuloksia. Varmaa kuitenkin on, että ne tehdään niin nopeasti kuin on mahdollista, sillä paine löytää koronapotilaille toimiva hoito on valtava.

Solidarity on jo toinen iso tutkimushanke, johon Faron pääsi mukaan. Huhtikuun alussa yhtiö kertoi, että Traumakinen tehoa tutkitaan kansainvälisessä Remap-Cap projektissa, jossa verrataan erilaisten hoitojen tehoa keuhkokuumepotilaiden hoidossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Remap-Capissa on mukana yli 60 huippuluokan tutkimusyhteisöä eri puolilta maapalloa. Suomessa mukana on Helsingin yliopistollinen sairaala HUS.

Remap-Cap-projektissa keskitytään tehohoitoa tarvitseviin potilaisiin. Tutkimus on iso, sillä mukaan otetaan 6800 potilasta.

Jalkanen on tyytyväinen, että yhtiön vielä tutkimusvaiheessa oleva lääke on päässyt mukaan erittäin merkittäviin tutkimusprojekteihin. Riippumattomien tahojen tekemät tutkimukset kertovat lahjomattomasti kuinka tehokas lääke Traumakine on verrattuna muihin käytössä oleviin hoitoihin verrattuna.

WHO:n Solidarity-tutkimuksissa vertaillaan neljää eri lääkelinjaa. Hoitovaihtoehdot ovat remdesiviiri, lopinaviiri/ritonaviiri, lopinaviiri/ritonaviiri, beeta-1a-interferoni sekä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kovasti mainostama hydroksiklorokiini/kloriini.

Hydroksiklorokiinin hyödystä koronapotilaille on tosin jo saatu huonoja tuloksia. Viikonloppuna julkisuuteen vuosi myös tietoja, joiden mukaan yhtenä tutkimuslinjana mukana oleva remdesiviiri ei tehoaisi toivotusti koronapotilaisiin.

Jalkanen muistuttaa, että lääketutkimus vaatii kovasta paineesta huolimatta oman aikansa ja tutkimuksissa pitää noudattaa tarkkoja tieteellisesti hyväksyttyjä metodeja.

WHO:n tutkimuksessa on mukana yli 90 maata, ja sen tavoitteena on todeta nopeassa aikataulussa, voidaanko jollakin näistä lääkkeistä hidastaa sairauden etenemistä tai parantaa henkiinjäämisen mahdollisuutta. Mukana on 2000 potilasta ja Faron lahjoittaa tutkimuksen käyttöön suonensisäisesti annosteltavaa beeta-1a-interferonia.

Beetainterferonia on jo pitkään käytetty esimerkiksi MS-taudin hoidossa. MS-potilaille lääke annostellaan pistoksina ihon alle.

Jalkasen näkemyksen mukaan tehohoidossa annostelun pitää tapahtua suonensisäisesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Kehon ensimmäisiä puolustuskeinoja virustulehdusta vastaan on elimistön oman beeta-interferonin tuotanto. Uskomme, että Traumakine-hoito voi vahvistaa tätä kehon omaa puolustuskeinoa. Suonensisäisesti annosteltava beetainterferoni kulkeutuu keuhkojen verisuonistoon ja tarjoaa lisäsuojaa vakavia keuhkokomplikaatioita vastaan, Jalkanen kertoo.

Faronilla kuuluu muutenkin hyvää. Yhtiö järjesti viime viikolla osakeannin, joka merkittiin pikavauhtia yli. Yhtiö keräsi 14 miljoonaa euroa.

Uusilla varoilla yhtiö kykenee vauhdittamaan toisen keihäänkärkituotteensa eli syöpien hoitoon tarkoitetun Clevegenin tutkimuksia.

Jalkanen kertoo, että rahoituksen myötä yhtiö laajentaa Clevegenin tutkimuksia uusien syöpäsairauksien hoidossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.