Paikalliset

Tutkimus: Suun kautta otettava antibiootti tehoaa neuroborrelioosiin

Kirsi -Maarit Venetpalo

Lymen borrelioosi on Suomessa yleisin puutiaisten levittämä sairaus. Tautia esiintyy eniten Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaakson rannikkoseudulla ja Vaasan seudulla.

Tavallisin taudin oire on laajeneva punoittava rengasihottuma, joka ilmaantuu noin viikon kuluttua puutiaisen puremasta. Osalle potilaista kehittyy kuitenkin muutamien viikkojen kuluttua infektiosta myös neurologisia oireita. Tällaisia oireita ovat muun muassa kasvohermohalvaus, paikkaa vaihtavat voimakkaat kivut sekä päänsärky. Neuroborrelioosia on tavallisesti hoidettu suonensisäisellä kolmen viikon antibioottihoidolla.

Nyt tuoreessa Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tekemässä yhteistutkimuksessa selvisi, että että potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin suonensisäisellä keftriaksoni-antibiootilla. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Clinical Infectious Diseases -lehdessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimukseen rekrytoitiin Turun ja Helsingin yliopistollisista keskussairaaloista vuosina 2012–2017 yhteensä 210 potilasta, joilla epäiltiin neuroborrelioosia. 99:llä oli varma ja 88:lla mahdollinen neuroborrelioosi, ja 23 potilaan kohdalla oireet eivät johtuneet borrelioosista. Tutkimuksen aikana potilaat satunnaistettiin saamaan joko doksisykliiniä sisältäviä tabletteja tai suonensisäistä keftriaksonia.

– Potilaat arvioivat vointinsa ennen antibioottihoidon aloitusta ja vuoden kuluttua sen päättymisestä. Tulos oli, että potilaat paranivat yhtä hyvin kummallakin antibioottihoidolla, Turun yliopiston infektiotautiopin tohtorikoulutettava Elisa Kortela toteaa tiedotteessa.

64 potilaalta, jolla oli sairauden alkuvaiheessa korkea aivo-selkäydinnesteen valkosolumäärä, otettiin kolmen viikon kohdalla kontrollinäyte. Sekä doksisykliini- että keftriaksoniryhmissä aivoselkäydinnesteen muutokset korjaantuivat yhtä hyvin.

– Neuroborrelioosin oireet ovat usein subjektiivisia, eikä niitä voida mitata objektiivisin mittarein. Siksi hoitovaste perustuu pääasiassa potilaan omaan arvioon, kertoo Kortela.

Suonensisäisen antibioottihoidon toteuttaminen on potilaalle hankalampaa, ja hoito on myös kalliimpaa. Lisäksi siihen voi liittyä haittavaikutuksia, joista osa voidaan välttää suun kautta otettavalla lääkityksellä.

– Kuukauden doksisykliini-kuuri maksaa potilaalle Kelan peruskorvauksen jälkeen noin 16 euroa, kun taas kolmen viikon keftriaksoni-hoito kotisairaalassa maksaa noin 360 euroa, sanoo Kortela.

– Suun kautta otettava doksisykliini ei kuitenkaan sovi raskaana olevalle eikä tetrasykliini-ryhmän antibiooteille allergisille potilaille. Myös tietyissä harvinaisissa neuroborrelioosin muodoissa, kuten aivosuonten tulehduksessa, keftriaksonia tullaan jatkossakin käyttämään, Kortela jatkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.