Metallinetsinharrastajien löytämät korut tutkimuksen kohteena – tutkittavana myös haudat Liedossa ja Maskussa

Museovirasto
Eläinhahmoinen riipus on metallinetsintälöytö Hämeenlinnan Perttulasta.
Eläinhahmoinen riipus on metallinetsintälöytö Hämeenlinnan Perttulasta.

Historiallisia koruja, pukeutumista, asusteita ja esineiden raaka-aineita tarkasteleva Maalöydöstä koruksi -tutkimushanke sai Suomen Kulttuurirahaston 150 000 euron apurahan. Hankkeessa tarkastellaan ajanjaksoa noin 800-1000 vuotta sitten.

Kalevalaisten Naisten Liiton tutkimushankkeen kohteena ovat muun muassa metallinetsinharrastajien viime vuosina löytämät korut. Lisäksi tutkitaan Museoviraston arkeologisten ja Suomen kansallismuseon historiallisten kokoelmien vanhoja aineistoja. Tutkittavana ovat muun muassa naisen hauta Liedon Ristinpellosta ja pienen tytön hauta Maskun Humikkalan ristiretkiajan kalmistosta.

Tutkijat selvittävät muun muassa koruissa käytettyjä metalliseoksia sekä raaka-aineiden ja pukeutumisen virtausten kauppareittejä. Koruissa ja vaatteiden spiraalikoristeissa käytettyjen metalliseosten tutkiminen tuo tietoa esineiden valmistustavoista ja -alueista sekä metallien kierrättämisestä. Tekstiilien kuitututkimus kertoo kaupankäynnistä ja kulttuuriyhteyksistä ja myös pukuja käyttäneiden ihmisten liikkuvuudesta. Tutkimuksella saadaan tietoa, miten viikinkiajan ja varhaisen keskiajan kauppareitit vaikuttivat Suomen asukkaiden arkeen ja pukeutumiseen.

Monitieteisessä tutkimuksessa ovat mukana Kalevalaisten Naisten Liiton lisäksi kaksi Helsingin yliopiston arkeologia, Museoviraston arkeologiset kokoelmat, Suomen kansallismuseon konservointiyksikkö sekä Aalto-yliopiston Nanomikroskopiakeskus.

Elokuussa käynnistyvän Maalöydöstä koruksi -tutkimushankeen uskotaan muuttavan olennaisestikin tietoa rautakauden ja keskiajan taitteesta. Metallinetsinharrastajien löydöt toimivat innoituksena tutkijoiden ja graafikon yhteistyölle, jonka tuloksena on korujen taiteellinen muotoilu uustuotantoa varten.

Kalevalaiset Naiset vaalivat ja edistävät korujen tutkimista ja uustulkintaa parhaansa mukaan. Tutkimusta on tuettu jo vuodesta 1935 lähtien Kalevala Korujen tuotannolla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.