Paikalliset

Ylipainoisilla lapsilla on heikommat motoriset taidot – vanhempien liikunnan määrä vaikuttaa lapsien liikunta-aktiivisuuteen

Marttiina Sairanen

Turun yliopiston tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin motoristen taitojen eri osa-alueiden, hienomotoriikan, vartalon ja käsien koordinaation sekä voiman ja ketteryyden, yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen.

Tutkimuksen mukaan alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Ylipainoisilla lapsilla oli normaalipainoisia lapsia heikommat motoriset taidot viiden vuoden iässä. Vanhempien ja lasten liikunta-aktiivisuus olivat yhteydessä toisiinsa.

– Liikunnan ja motoristen taitojen välisen yhteyden on aiemmin ajateltu olevan vahvempi kuin tämä tutkimus osoittaa, joskin alle kouluikäisiä on tutkittu vähemmän kuin kouluikäisiä. Liikunnan ja motoristen taitojen yhteys voi myös vahvistua vasta kouluiässä. Tulokset saattavat kertoa siitä, että alle kouluikäisten lasten liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja, väitöskirjan kirjoittanut Tanja Matarma toteaa yliopiston tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Normaalipainoisilla lapsilla oli ylipainoisia tai lihavia lapsia tilastollisesti merkitsevästi paremmat motoriset taidot kolmessa neljästä tutkitusta motoristen taitojen osa-alueesta. Ainoastaan hienomotoriikan osalta kehonpainolla ei ollut merkitystä.

Liikunnallinen leikkiminen ulkona oli motoristen taitojen kannalta suotuisampaa kuin sisällä leikkiminen.

Tutkimuksessa löytyi lisäksi sukupuolten välisiä eroja liikunnan määrässä ja motorisissa taidoissa.

Pojat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt. Tytöt puolestaan käyttivät enemmän aikaa piirtämiseen ja askarteluun. Ero ei kuitenkaan vaikuttanut hienomotoristen taitojen hallintaan, sillä piirtämisen ja askartelun positiivinen yhteys hienomotoriikkaan näkyi kaikilla lapsilla eikä pelkästään tytöillä.

Viisivuotiaat tytöt hallitsivat motoriset taidot saman ikäisiä poikia paremmin. Pojat olivat tyttöjä hieman parempia välineenkäsittelytaidoissa, mutta ero oli vain marginaalinen.

Vanhempien liikunta-aktiivisuus on yhteydessä alle kouluikäisten lasten liikkumiseen, tutkimuksessa huomattiin.

Äitien liikunta-aktiivisuus ja lasten osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat myönteisesti yhteydessä 5–6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuuteen. Alle kolmivuotiaiden lasten ruutuaika oli pitkälti riippuvainen vanhempien ruutuajan määrästä.

Vanhempien korkeampi koulutus ja lapsen osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat yhteydessä lasten parempiin motorisiin taitoihin.

Määrällisesti mitattuna tutkimuksen teon aikana voimassa olleet kansainväliset liikuntasuositukset, tunti reipasta liikuntaa päivässä, saavutti vain vajaa puolet tutkituista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tutkimus kertoo karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta, mutta toisaalta tuo hyviä uutisia varsinaissuomalaisen päivähoidon onnistumisesta motoristen taitojen harjaannuttajana. Vanhempien liikunnallinen aktiivisuus on avainasemassa lasten liikunnallisuuden kannalta, Matarma kiteyttää tiedotteessa.

Väitöstutkimus oli osa Varsinais-Suomessa käynnissä olevaa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta. Lasten liikuntamäärän objektiivisiin mittauksiin viikon ajalta sekä motoristen taitojen laajaan testiin osallistui 158 lasta vanhempineen. Vanhempien liikunta-aktiivisuus mitattiin samanaikaisesti. Motoriset taidot tutkittiin testin lyhyemmällä versiolla yli 800 viisivuotiaalta lapselta. Lisäksi tutkittiin alle kolmivuotiaiden ruutuaikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä kyselyjen avulla. Lasten pituus-painosuhde ja kehonkoostumus mitattiin viiden vuoden iässä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.