Paikalliset

Turun yliopiston väitöstutkimus selvitti uutta tietoa borrelioosin kyvystä aiheuttaa pitkäaikainen infektio

Riitta Salmi

Yleisin punkkien eli puutiaisten levittämä tauti Suomessa on lymen borrelioosi.

Taudin aiheuttava borreliabakteeri siirtyy punkin puremasta ihmisen ihonalaisiin kudoksiin aiheuttaen pitkäaikaisia tulehdusoireita esimerkiksi nivelissä ja ihossa.

Bakteeri itsessään on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta kaikkia sen infektiokykyyn vaikuttavia tekijöitä ei tähän päivään mennessä ole saatu selville.

Nyt Turun yliopiston tutkija Julia Cuellar väitöstutkimuksessaan onnistunut osoittamaan, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla.

Proteiini siirtää elintärkeitä RNA/DNA-rakennusmolekyylejä ihmisen kudoksista bakteerisolun sisälle.

– Aikaisemmin BmpD-proteiinin ajateltiin sijaitsevan borreliabakteerin pinnalla ja sitoutuvan isännän kudosrakenteisiin. Tutkimustuloksemme osoittivat, että BmpD-proteiini sijaitseekin bakteerin sisäkalvolla, jossa se siirtää RNA/DNA-rakennusmolekyylejä borreliabakteerin sisään, Julia Cuellar selittää yliopiston tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lisäksi tutkimuksessa onnistuttiin osoittamaan hiirimallin avulla, että biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin leviämiseen ja isäntäeläimen tulehdusvasteeseen.

Osana tutkimusta selvisi, että vuosina 1968–1972 ympäri Suomea kerätyt seeruminäytteet sisälsivät borreliavasta-aineita viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2011 kerätyt näytteet.

– Tulos auttaa ymmärtämään, että borrelioosi-infektioita on tänä päivänä huomattavasti vähemmän, mikä johtuu osittain siitä, että nykyään borrelioosi osataan tunnistaa ja hoitaa, Cuellar huomauttaa.

Rokotetta borrelioosiin ei ole, vaan tautia voi ehkäistä vain antibioottihoidolla punkinpureman jälkeen. Rokotekehitys on hidasta, koska toimivaa rokoteantigeeniä ei ole vielä löytynyt.

Julia Cuellarin väitöstutkimuksen tulokset BmpD-proteiinista tarjoavat kuitenkin uusia sovellusmahdollisuuksia.

– Tulevaisuudessa olisi mahdollista kehittää uusia antibioottien kaltaisia lääkkeitä, jotka häiritsevät borreliabakteerin aineenvaihduntaa ja estävät sen lisääntymisen ihmisen kudoksissa, Cuellar kertoo.

Lue myös: Kustavi ja osia Lohjanjärven saaristosta mukaan puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelmaan

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.