Lounaspaikka: Aitoja makuja historiallisessa miljöössä

Raision kotiseutukeskuksessa sijaitseva Krookilan Juhlamummola tarjoaa upeat puitteet arkiselle lounaalle. Tarjolla on ympäristöön sopivaa perinteistä kotiruokaa, jossa hyödynnetään lähi- ja satokauden raaka-aineita.

Marttiina Sairanen
Krookilan Juhlamummolan emäntä Jaana Kaarto on pyörittänyt lounas- ja juhlapaikkaa 1990-luvun alusta lähtien. – Krookilan miljöö on palautettu vuosisadan vaihteen umpipihaympäristöksi, jonka puitteissa järjestetään myös erilaisia juhlia ja tilaisuuksia, Kaarto kertoo.
Krookilan Juhlamummolan emäntä Jaana Kaarto on pyörittänyt lounas- ja juhlapaikkaa 1990-luvun alusta lähtien. – Krookilan miljöö on palautettu vuosisadan vaihteen umpipihaympäristöksi, jonka puitteissa järjestetään myös erilaisia juhlia ja tilaisuuksia, Kaarto kertoo.

Krookilan tilan kauniit, punaiset puutalot ovat monelle Naantalin ja Raision väliä autoilevalle tuttuja – jos ei muuten niin ainakin auton ikkunasta vilkaistuna. Seuraavalla kerralla ei kannata ajaa ohi vaan kaartaa tilan pihaan, josta löytyy muun muassa mainio lounas- ja juhlapaikka Krookilan Juhlamummola sekä Krookilan Wanhat Kupit eli Arabian tuotannosta poistuneiden astioiden myyntiin erikoistunut myymälä.

Krookilan Juhlamummolan juuret ulottuvat vuosisatojen taakse historiaan. Krookilan tila mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1490, jolloin se kuului Turun tuomiokirkkorovastille. Itsenäiseksi tilaksi Krookila lunastettiin vuonna 1729. Raision kaupunki on omistanut tilan vuodesta 1965 lähtien.

Marttiina Sairanen
Arkisin Krookilan Juhlamummolassa on tarjolla lounaspöytä, joka sisältää kylmiä alkupaloja, erilaisia salaatteja, kaksi lämmintä ruokavaihtoehtoa, päivän keiton sekä tuoretta leipää.
Arkisin Krookilan Juhlamummolassa on tarjolla lounaspöytä, joka sisältää kylmiä alkupaloja, erilaisia salaatteja, kaksi lämmintä ruokavaihtoehtoa, päivän keiton sekä tuoretta leipää.

Pihapiiriin on alkujaan kuulunut päärakennus, kellari, syytinkitupa kaksoisaitalla, luhti, talli, navetta, aitta, tuulimylly ja traktorivaja sekä yhdistetty puu- ja kärryvaja. Vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvulta, mahdollisesti jopa 1700-luvulta.

– Krookilan miljöö on palautettu vuosisadan vaihteen umpipihaympäristöksi, jonka puitteissa järjestetään erilaisia juhlia ja tilaisuuksia, kertoo Krookilan Juhlamummolan emäntä Jaana Kaarto.

Kaarto on pyörittänyt lounas- ja juhlapaikkaa 1990-luvun alusta lähtien.

–Olin ihan nuori, kun aloitin, mutta elämä on opettanut tekijää. Tämä ympäristö sopii luonteelleni hyvin, sillä olen maalta kotoisin.

Marttiina Sairanen
Lounaaseen kuuluu lisäksi jälkiruoka ja kahvi. Testipäivänä tarjolla oli vadelmakiisseliä.
Lounaaseen kuuluu lisäksi jälkiruoka ja kahvi. Testipäivänä tarjolla oli vadelmakiisseliä.

Arkisin Krookilan Juhlamummolassa on tarjolla lounaspöytä, joka sisältää kylmiä alkupaloja, erilaisia salaatteja, kaksi lämmintä ruokavaihtoehtoa, päivän keiton sekä tuoretta leipää. Lounaaseen kuuluu lisäksi jälkiruoka ja kahvi.

Kaarto hyödyntää ruuanlaitossa satokauden tuotteita. Kesäisin ja syksyisin makua tuovat omalta pihalta poimitut marjat ja lähimetsistä poimitut sienet.

– Kun ollaan perinteiden äärellä, niin lounaaksi sopii perinteinen kotiruoka. Sianlihakastike on listalla läskisoosi, mikä on yksi asiakkaiden suosikeista. Samoin kuin maksaruuat.

Suosittuja ovat myös kalaruuat, joita on tarjolla tiistaisin ja torstaisin. Varsinaista kasvisruokaa ei ole listalla, mutta kukaan ei joudu lähtemään lounaalta nälkäisenä.

– Tarjoamme hyvää, konstailematonta ruokaa. Suosimme lähialueen raaka-aineita ja leivomme ruokaleivät itse. Olen tiivistänyt ruokalajien määrää ja keskittynyt siihen, mikä menee. Mutta toki kokeilemme myös uusia juttuja.

Krookilan Juhlamummolassa riittää väkeä joka päivä. Arkisin lounaalla käy noin 80 lounastajaa, joista monet ovat vakioasiakkaita. Lauantait on varattu juhlille ja muille yksityistilaisuuksille. Sunnuntaisin tupaan on katettu vähän parempi pitopöytä.

Kaarton lisäksi lounaspaikassa häärii kaksi työntekijää.

– Omia keittiöpäiviä on vähän, mutta tykkään niistä, kun voin tehdä ruokaa oman pään ja mielen mukaan.

Testipäivänä tarjolla oli hirvikäristystä, perunasosetta ja puolukkasurvosta, nakkikastiketta ja aurajuustokeittoa. Runsaasta salaattipöydästä löytyi muun muassa piparjuurisilakoita, kananmunia, rosollia, perunasalaattia, porkkanaraastetta ja tuoresalaattia.

– Rosollia meillä on kesät talvet. Se jakaa mielipiteitä, mutta meillä on paljon seniori-ikäisiä asiakkaita, jotka pitävät siitä.

Lisäksi tarjolla oli aamulla leivottuja sämpylöitä ja saaristolaisleipää. Jälkiruuaksi oli vadelmakiisseliä, mikä oli ystävänpäivän kunniaksi koristeltu kermavaahdolla ja pienillä sydämillä.

Käristystä tulee syötyä liian harvoin, joten valitsin sen lämpimäksi ruuaksi. Lounasseuralainen valitsi aurajuustokeiton. Lisäksi poimimme lautasille salaattipöydän antimia ja leipää. Hirvikäristys oli ihanan mureaa ja sopivan suolaista. Salaattipöydän ehdottomia herkkuja olivat piparjuurisilakat ja rosolli. Hyvä kahvi ja kiisseli kruunasivat maittavan lounaan.

Marttiina Sairanen
Lounaspaikka löytyy Raisiosta.
Lounaspaikka löytyy Raisiosta.

Juttusarjassa esitellään Turun seudun lounaspaikkoja.

"Kun ollaan perinteiden äärellä, niin lounaaksi sopii perinteinen kotiruoka."

Krookilan Juhlamummola

Krookilankuja 40, Raisio.

Lisätiedot: www.krookila.fi

Lounas arkisin kello 11–14. Hinta 10,70 euroa koko lounas, keitto- ja salaattilounas erikseen 7,30 euroa ja yhdessä 9,30 euroa. Sunnuntaisin kello 12–15, hinta 26,50 euroa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.