Diabetesta sairastavien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja

Jori Liimatainen

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa. Asia käy ilmi FM Marjaana Mäkisen Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

D-vitamiini mitataan verestä sen varastomuodon 25-hydroksi-D-vitamiinin seerumipitoisuuksina. Mäkinen mittasi väitöstutkimuksessa tätä D-vitamiinin varastomuotoa vuosina 1994–2004 syntyneiltä lapsilta. Lasten terveyttä seurattiin 15-vuotiaaksi asti tai kunnes he sairastuivat tyypin 1 diabetekseen.

– Tutkimuksessa 25(OH)D-pitoisuudet olivat alimmillaan heti syntymässä otetuissa napaseeruminäytteissä, jolloin ne olivat keskimäärin noin 30 nmol/l, kun 50 nmol/l tai sen ylittäviä määriä pidetään riittävänä D-vitamiinipitoisuutena, Mäkinen kertoo yliopiston tiedotteessa.

Alhaisiin pitoisuuksiin vaikutti suuresti äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin saanti. Keskimäärin äidit eivät käyttäneet raskausaikana lainkaan D-vitamiinivalmisteita eikä vitamiinia saatu tarpeeksi ravinnosta. Äidin ikä vaikutti napaseerumin pitoisuuksiin siten, että mitä vanhempi äiti oli, sitä korkeampi oli pitoisuus. Äitien D-vitamiinin saannissa ei kuitenkaan havaittu iästä johtuvia eroja. Äidin D-vitamiinin saannilla ei ollut vaikutusta lapsen sairastumisriskiin.

Vuodenaikojen vaihtelu näkyi D-vitamiinipitoisuuksissa suuresti. Kesällä syntyneiden lasten napaseerumin pitoisuudet ylittivät useimmiten 50 nmol/l raja-arvon. Alle kaksivuotiaiden ryhmässä vuodenaikavaihtelua ei kuitenkaan havaittu. Maantieteellisellä sijainnilla oli myös vaikutusta napaseerumin pitoisuuteen. Matalimmat pitoisuuden oli Oulussa syntyneillä ja korkeimmat Turussa.

– D-vitamiinipitoisuudet nousivat näytteissä pian syntymän jälkeen, kun lapsille alettiin antaa suositusten mukaisesti D-vitamiinitippoja kahden viikon iästä lähtien. Myös maitotuotteiden D-vitaminointi, joka alkoi Suomessa vuonna 2003, vaikutti lasten D-vitamiinipitoisuuksiin merkittävästi, Mäkinen sanoo.

Alle kaksivuotiailla pitoisuudet olivat ennen maidon D-vitaminointia keskimäärin n. 75 nmol/l ja sen jälkeen noin 90 nmol/l. Pojilla pitoisuudet olivat ennen D-vitaminointia vähän korkeampia kuin tytöillä, mutta vitaminoinnin aloittamisen jälkeen hiukan tyttöjä matalampia.

– Isommilla lapsilla vuodenaikavaihtelu oli huomattavaa, ja se pysyi yhtä suurena maidon D-vitaminoinnin aloittamisen jälkeen, jolloin sekä matalammat että korkeammat pitoisuudet siirtyivät entistä korkeammalle, Mäkinen selittää.

Lapsen painoindeksin todettiin vaikuttavan D-vitamiinipitoisuuteen siten, että kun painoindeksi kasvoi, D-vitamiinipitoisuus aleni.

Tyypin 1 diabeteksen syntymekanismia ei vielä tunneta. Vaikka keskimääräisiä eroja seeruminäytteiden D-vitamiinipitoisuuksissa terveiden ja diabetekseen sairastuvien lasten välillä ei missään ikävaiheessa löydetty, eikä D-vitamiinipitoisuuksilla ollut vaikutusta diabetekseen viittaavien vasta-aineiden muodostumiseen tai sairastumisikään, voi D-vitamiinilla olla vaikutusta johonkin näistä myöhemmin paljastuvista mekanismeista ja siten diabeteksen puhkeamiseen joillain yksilöillä.

– Joka tapauksessa riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää ja siitä on monia terveydellisiä hyötyjä, Mäkinen muistuttaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ado Atero
Ykköstyyppi
"Diabetesta sairastavien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja"

Korjaus otsikkoon:

- Ykkköstyypin diabetestä sairastavien...

Uutisjutun osista otsikko vaikuttaa lukijoihin kaikkein voimakkaammin, joten myös otsikossa on syytä varoa antamasta aiheesta lukijoille väärää mielikuvaa. Useimmat lukijat omaksuvat jutun otsikon väitteen, jos asia sanotaan eri tavalla otsikossa ja juttutekstissä. Ilmiö on helppo huomata tarkkailemalla lukijoiden juttukommentteja sellaisissa jutuissa, joiden otsikko on jollain tavalla harhaanjohtava.

Juttuteksti vaikuttaa mielestäni hyvin kirjoitetulta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »