Uutiset

Turkulaistutkimus: Pikkukeskosuus kasvattaa riskiä myöhempään kiintymyssuhdehäiriöön

Mikael Rydenfelt

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan varhainen keskosuus, vastasyntyneen pienipainoisuus ja tehohoito ovat yhteydessä kohonneeseen myöhempään kiintymyssuhdehäiriöön. Häiriö aiheuttaa kiintymyssuhteen muodostamisen, tunneilmaisun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia. Lisäksi häiriö haittaa lapsen toimintakykyä ja ihmissuhteita, ja on yhteydessä esimerkiksi myöhempiin lastensuojelutoimiin, psykiatrisiin- ja päihdehäiriöihin sekä syrjäytymiseen.

– Tutkimus osoitti, että lapsen riski lapsuuden reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriöön kolminkertaistui, kun raskaus kesti alle 32 viikkoa. Riski kaksinkertaistui, jos lapsen syntymäpaino oli alle 2,5 kiloa tai tämä oli tarkkailtavana vastasyntyneiden teho-osastolla, tutkija Subina Upadhyaya kertoo yliopiston tiedotteessa.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Souranderin mukaan tulokset hyödyttävät ennaltaehkäisevien ja varhaisten mielenterveyspalvelujen suunnittelua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Se että keskosuus on itsenäisesti näin vahvassa yhteydessä kiintymyssuhdehäiriöön, on tärkeä löydös. Se puoltaa käsitystä, että pienten keskosten hoidossa pitää huomioida varhaiset vuorovaikutussuhteet ja hoivan tarve, jossa vanhemmuuden tukeminen on keskeistä, toteaa tutkimusta johtanut Sourander.

Sourander muistuttaa, että tutkimuksessa mukana olleet lapset ovat syntyneet pääosin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Hoitokäytännöt ovat sittemmin muuttuneet. Hyvä esimerkki tästä onTyksissä kehitetty perhekeskeinen keskosten hoitomalli

– Tulevaisuudessa on tärkeää selvittää, onko keskosuuden itsenäinen yhteys kiintymyssuhdehäiriöön vähentynyt, koska hoitokäytännöt ovat muuttuneet, Sourander jatkaa.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1991–2012 RAD-diagnoosin saaneet 614 lasta. Vertailuryhmään kuului 2423 lasta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-lippulaivahanketta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.