Turun yliopiston tutkijat löysivät 15 uutta loispistiäislajia Amazonian sademetsistä ja Andeilta

Kari Kaunisto
Kauniin värikkäät acrotaphus-loispistiäiset loisivat hämähäkeillä.
Kauniin värikkäät acrotaphus-loispistiäiset loisivat hämähäkeillä.

Turun yliopiston tutkimusryhmä onnistui kuvaamaan 15 tieteelle uutta ja suurikokoista hämähäkeillä loisivaa lajia Amazonian alankosademetsistä ja Andien sumumetsistä.

Ylioposton biodiversiteettiyksikön tutkijat on selvittänyt trooppisten loishyönteisten monimuotoisuutta jo lähes 20 vuoden ajan.

Tutkimusten aikana on löytynyt suuri määrä tieteelle tuntemattomia uusia lajeja eri puolilta maailmaa.

– Acrotaphus-loispistiäiset ovat kiehtovia, sillä ne ovat hyvin suurikokoisia parasitoideja. Suurimmat lajit ovat usean senttimetrin pituisia ja hyvin värikkäitä. Aiemmin suvusta tunnettiin vain 11 lajia, joten uusi tutkimuksemme lisää merkittävällä tavalla tietoa sademetsien hyönteislajistosta, sekä INPA:ssa että Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä työskennellyt tutkijatohtori Diego Pádua kertoo tiedotteessa.

Loispistiäiset on yksi maapallon lajirikkaimmista eliöryhmistä, mutta niiden trooppinen lajisto tunnetaan vielä heikosti. Nyt löydetyt acrotaphus-loispistiäiset loisivat hämähäkeillä.

Naaras hyökkää verkossa olevan hämähäkkiyksilön kimppuun ja lamauttaa sen myrkkypistoksella. Tämän jälkeen pistiäinen munii hämähäkin pinnalle yhden munan, josta kuoriutuu toukka. Loispistiäistoukka syö hämähäkin vähitellen ja koteloituu.

– Tutkimamme loispistiäiset ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, koska ne pystyvät manipuloimaan monimutkaisesti isäntänä toimivan hämähäkin käyttäytymistä. Ennen kuolemaansa loisittu hämähäkki ei kudo normaalia pyyntiverkkoa. Loispistiäinen manipuloi sen kutomaan erikoisen verkon, jossa kehittyvä loispistiäiskotelo on turvassa pedoilta. Isännän manipulointi on luonnossa harvinainen ilmiö, joten nämä loispistiäiset ovat evoluution kannalta hyvin jännittäviä, kertoo Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi yliopiston tiedotteessa.

Turun yliopisto jatkaa trooppisten loishyönteisten monimuotoisuuden selvittämistä Länsi-Amazonian ja Andien alueella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.