Yhdeksäsluokkalaiset luottavat tulevaan – korkeakoulutettujen lapset murehtivat vähiten

Marttiina Sairanen
Arkistokuva.
Arkistokuva.

Korkeakoulutettujen lapsilla on vähemmän huolta tulevista elämänpoluistaan Turun yliopiston Jenni Tikkasen kasvatustieteen väitöstutkimuksen mukaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.

Väitöstutkimuksessa selvisi, että mitä korkeampi vanhempien koulutustaso on ja mitä enemmän he tarjoavat tukea lapsensa koulunkäyntiin, sitä vähäisempää on nuoren huoli omasta tulevaisuudestaan. Suurin osa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on luottavaisia tulevaisuuden koulutus- ja työtilanteeseen. Noin kymmenen prosenttia heistä on huolissaan tulevaisuudestaan usein tai jatkuvasti.

Tikkasen mukaan nuorten luottavaisuutta selittää osaltaan tälle ajalle tyypillinen ajattelutapa siitä, että jokainen yksilö on itse vastuussa oman elämänsä rakentumisesta, ja kaikki on elämässä mahdollista, kun vain tekee oikeita ratkaisuja ja hankkii oikeanlaista osaamista.

Länsimaisissa yhteiskunnissa viime vuosikymmeninä tapahtuneet mittavat rakenteelliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset ovat luoneet aikaisempaa monimutkaisemman ja epävarmemman maailman Tikkasen mukaan. Koulujen sosiaalinen eriytyminen vahvistaa nuorten perheen sosiaalisen aseman merkitystä.

– Kun koulut antautuvat tai alistuvat paikallisilla koulumarkkinoilla käytävään kilpailuun ja uusliberaaliin erinomaisuuden eetokseen, korkeasti koulutettujen ja sosioekonomisesti korkeammassa asemassa olevien vanhempien lapset ovat useimmiten niiden joukossa, jotka hyötyvät koulujen eriytymisestä. Hyväosaisten nuorten mahdollisuudet paranevat siis entisestään, väittelijä summaa yliopiston tiedotteessa.

Yli kymmenen prosenttia rehtoreista pitää koulujensa tärkeimpänä tehtävänä tukea kaikkein lahjakkaimpia oppilaita, jotta he voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa.

Tutkimuksen suomalaisittain keskeisimmät aineistot on kerätty 2010-luvun alussa Turusta, Helsingistä ja Tampereelta kansainvälisen Governance of Educational Trajectories in Europe -tutkimushankkeen puitteissa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Angus
Raha ratkaisee paljon
Koulutustasosta puhutaan, mutta ei liene ihan pieleen olettaa, että useimmiten korkeammin koulutetuilla on parempi palkka kuin vähemmän koulutetuilla, tai ainakin kohtalainen palkka. Varmaan se lisää lastenkin huolettomuutta, kun raha riittää sekä tarpeelliseen että tarpeettomaan, ja vielä aikuisena on mahdollisuus saada rahallista tukea kotoa sitä tarvitessa - vaikkapa kouluttautumisen aikana. Kotoa saatetaan vielä syöttää sellaista ajattelutapaa, että hyvinvointi-Suomi pitää aina omistaan huolen ja sosiaalituet riittävät hulppeaan elämään, jos niitä sattuu tarvitsemaan.

Kääntöpuolena ovat sitten köyhien perheiden lapset, jotka ymmärrettävästi kantavat huolta omasta tulevaisuudestaan, kun seuraavat vanhempiensa vaikeuksia ja taistelua köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Heillä on realistisempi näkemys yhteiskunnan tukiverkoista ja sosiaaliturvasta.

On ikävää, että ihmiset jakautuvat näin jyrkästi jo lapsuudessa. Soisin jokaisen suomalaislapsen voivan elää iloista ja optimistista elämää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kimono
Tasa-arvosta
Jossain Intiassa nainen on syntynyt palvelemaan miestään. On varmaan Suomessakin joillain sellainen käsitys, että nainen on miehensä omaisuutta. Lompakko, puhelin ja pankkitili vielä mukaan lukien. Sovinistinen mies, usein myös narsistinen, ei hyväksy, että naisella on omia asioita. Olen itsekin mies, mutta kunnioitan naisen yksityisyyttä. Suhteeseen tarvitaan kaksi tasa-arvoista, joilla luottamus pelaa kaikilla tunteilla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »