Jäänmurtajista vasta Otso on Perämerellä töissä: "Kylmempi pakkasjakso on suurella todennäköisyydellä tulossa"

Jäänmurtoyritys Arctian mukaan kansainvälinen arktinen toiminta ei ole kehittynyt niin kuin ennustettiin.

Vuonna 1986 valmistunut Otso lähti jäänmurtotöihin Perämerelle joulukuun puolivälissä. Jäänpaksuus pohjoisella Perämerellä vaihtelee 5-35 sentin välillä.
Vuonna 1986 valmistunut Otso lähti jäänmurtotöihin Perämerelle joulukuun puolivälissä. Jäänpaksuus pohjoisella Perämerellä vaihtelee 5-35 sentin välillä.

Virpi Niemistö

Joulukuun puolivälissä Perämerelle lähtenyt Otso on yhä ainoa tänä talvena tositoimiin Suomessa päässyt jäänmurtaja.

– Otso tekee töitä Perämeren kaaressa Kemin ja Tornion edustoilla, joihin on kertynyt sohjojäävyöhykettä, kertoo Väyläviraston merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi.

Väylävirastolla on käytössä yhdeksän jäänmurtajaa. Vaikka alkutalvi on ollut poikkeuksellisen leuto, Taivi toteaa, että kaikkia murtajia tullaan todennäköisesti vielä tarvitsemaan.

– Siihen varaudumme. Kylmempi pakkasjakso on suurella todennäköisyydellä tulossa, mutta sen ajankohdasta ei ole vielä tarkkaa tietoa, onko se sitten helmi-maaliskuussa.

Jäänmurtajayhtiö Arctian operatiivisen johtajan Hannu Ylärinteen mukaan heidän jäänmurtajakalustonsa ja henkilöstö ovat sopimuksen mukaisessa valmiudessa.

– Seuraavana lähtövalmiudessa ovat Kontio, Voima ja Polaris, hän paljastaa.

Väyläviraston Taivi korostaa talvien erilaisuutta.

– Useimmiten tähän aikaan matkaan on lähetetty kaksi murtajaa, hän kertoo.

Viime vuonna ensimmäinen jäänmurtaja lähti liikkeelle vasta joulupäivänä.

Saimaalla laivoja avustaa kolme jäätä murtavaa hinaajaa. Kaksi näistä on ollut töissä jo joulukuun puolivälistä. Taivi arvioi, että kolmattakin alusta tarvitaan jo loppuviikosta.

Valmiudessa on oltava, koska jään kertyminen voi alkaa hyvinkin nopeasti.

Perämeren pohjoisosassa jääolosuhteet vaihtelevat tällä hetkellä ahtautuneesta hyvin tiheästä ajojäästä harvaan tai hyvin harvaan ajojäähän.

– Meriveden lämpötila on koko Perämeren alueella hyvin alhainen vaihdellen 0,5–2 asteen välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että pakkasjakson alkaessa ja meriveden ollessa hyvin kylmää, jään kertyminen alkaa hyvin nopeasti. Tämä oletettavasti vaikuttaa myös jäänmurtokapasiteetin määrään alueella, Arctian Ylärinne kertoo.

Selkämerellä Uudenkaupungin ja Vaasan välillä meriveden lämpötila on enää 1–2 asteen välillä.

Jos pakkanen alueella kiristyy, satamien sisääntuloväylät jäätyvät ensimmäisenä.

– Porin Mäntyluoto on yleensä ensimmäisiä jääpeitteen myötä avustusta tarvitsevia alueita, Ylärinne selvittää.

Suomen valtion omistama Arctia toimii myös maamme rajojen ulkopuolella.

Se on muiden muassa markkinoinut arktisen meren tutkimusmatkoja. Takavuosina yhtiötä työllistivät myös kansainvälisten öljyjättien pohjoisten vesien urakat.

Vaikka kansainvälinen arktinen toiminta ei ole Ylärinteen mukaan kehittynyt aiempien vuosien ennusteiden mukaisesti, Arctian bisnestähtäin on myös siellä.

– Arctia seuraa aktiivisesti arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksia, Ylärinne toteaa.

Hän painottaa, että Arctian päätehtävä jäänmurtokaluston osalta on turvata Suomen teollisuuden sekä kauppamerenkulun toimintavarmuus.

Jos talvi jatkuu leutona, se voi vaikuttaa jäänmurtajien operointipäivien määrään. Jäänmurron kannattavuutta on Ylärinteen mukaan kuitenkin liian aikaista arvioida tammikuun alussa.

Arctian liiketoiminnan toiset tukijalat ovat väylänhoito ja merenmittaus.

– Näihin leutona alkanut talvi ei ole vaikuttanut, vaan väylänhoidon ja merenmittauksen projektit jatkuvat suunnitellusti. Niissä Arctialla useita voimassa olevia sopimuksia eri asiakkaiden kanssa, eikä talven kehittymisellä ole niiden liiketoimintaan juurikaan vaikutusta, Ylärinne sanoo.

Fakta

Väylä vastaa, yhtiöt operoivat

Väylävirasto vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta.

Jäänmurtopalveluilla tarkoitetaan jäissä tapahtuvaa alusten avustamista ja hinaamista. Jäänmurtaja murtaa jään omalla painollaan ja painaa syntyneet jäälohkareet sivuilleen ja alleen.

Jäänmurtaja-avustusta annetaan vain aluksille, jotka täyttävät Väyläviraston kyseiseen satamaan liikennöiville aluksille asettamat avustusrajoitukset.

Väylävirasto on tehnyt jäänmurtopalvelusopimuksia Arctia Icebreaking Oy:n, Alfons Håkans Oy:n sekä muiden yksityisten hinaajayhtiöiden kanssa.

Maailmalla merkittäviä jäänmurtajien käyttäjämaita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Kanada, Yhdysvallat ja etenkin Venäjä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.