Antibioottien käyttö vähenee, mutta ei samaan tahtiin – Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kulutetaan lääkkeitä eniten

Sairaanhoitopiirien välillä on suuriakin eroja erityisesti laajakirjoisten antibioottien kulutuksessa. Bakteerilääkkeitä käytetään eniten Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä.

Systeemisten bakteerilääkkeiden kulutus (vas.) ja moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa käytettävien lääkkeiden kulutus eri sairaanhoitopiireissä vuonna 2018. Käyttöannoksia tuhatta asukasta kohden vuorokaudessa.
Systeemisten bakteerilääkkeiden kulutus (vas.) ja moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa käytettävien lääkkeiden kulutus eri sairaanhoitopiireissä vuonna 2018. Käyttöannoksia tuhatta asukasta kohden vuorokaudessa.

Jami Jokinen

Antibioottien käyttö vähenee Suomessa kokonaisuutena, mutta ei kaikissa lääkeryhmissä eikä kaikissa sairaanhoitopiireissä. Näin on siitä huolimatta, että mikrobien resistenssi eli vastustuskyky lääkkeitä kohtaan paranee koko ajan.

Resistenssin vuoksi lääkkeiden teho laskee, mitä on pidetty vakavana uhkana erityisesti niin sanottujen sairaalabakteerien vuoksi. Aiemmin tiettyyn mikrobiin tehonnut lääke ei välttämättä enää tehoa, mikä tekee jopa tavallisten infektioiden hoidosta vaikeampaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan useille eri antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät Suomessa. Tilastot perustuvat lääkeiden myyntimääriin vuonna 2018.

THL:n mukaan mikrobilääkkeiden kulutus on vähentynyt Suomessa tasaisesti, ja on edelleen hieman alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin.

Eri sairaanhoitopiirien välillä on kuitenkin suuria eroja.

Bakteerilääkkeitä käytetään eniten Kymenlaakson, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. Vähiten lääkkeitä kuluu Keski-Suomen ja Vaasan piireissä.

Käytössä on selvä laskutrendi kaikissa muissa paitsi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä.

Sienilääkkeiden puolella lasku on selvästi vähäisempää, ja enemmistössä sairaanhoitopiireistä varsinaista laskutrendiä ei ole edes nähtävissä.

Moniresistenttien eli useille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien torjunnassa käytettyjen antibioottien käytössä ei kuitenkaan näy minkäänlaista laskua. Käyttö on pikemminkin lievässä kasvusuunnassa, mikä johtuu käytön lisääntymisestä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä.

Lääkeryhmästä löytyvät myös suurimmat sairaanhoitopiirien väliset erot. Eniten laajakirjoisia antibiootteja käytetään Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.

Erot näiden ja esimerkiksi koko pohjoisen Suomen sairaanhoitopiirien välillä ovat yli kaksinkertaisia.

THL:n mukaan näitä lääkkeitä käytesään Suomessa "huomattavan runsaasti", vaikka bakteeriresistenssitilanne ei ole erityisen paha. Kun kyseessä ovat erittäin tehokkaat lääkkeet, lisää erityisesti tämän ryhmän lääkkeiden käyttö resistenssiriskiä.

Riskeistä huolimatta enemmistö suomalaisista terveysammattilaisista katsoo, ettei antibioottien määräämiseen, antamiseen ja jakeluun liittyvissä käytännöissä ole parantamisen varaa.

Seikka selviää eurooppalaisesta kyseytutkimuksesta.

– Tämä voi hidastaa uusien ja parempien antibiootteihin liittyvien käytäntöjen omaksumista, varoittaa THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi laitoksen tiedotteessa.

33 000 kuolemaa Euroopassa

Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia.

Tästä seuraa, että kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää bakteerin aiheuttamien infektioiden hoitoon.

Ilmiö johtuu nopeasti lisääntyvien mikrobien biologiasta, mikä mahdollistaa nopean sopeutumisen muuttuviin olosuhteisiin.

Yhä useammat bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille, ja tilanne on pahenemassa.

Euroopassa jo noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa

Bakteerien lisäksi myös muilla mikrobeilla, eli viruksilla, sienillä ja alkueläimillä, esiintyy lääkeresistenssiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.