Turkulainen Jonna Nykänen innostui makrameesta ja joogasta

Makrameesolmeilu on suosittu harrastus, joka sopii aloittelijoillekin. Jonna Nykänen innostui makrameesta puolitoista vuotta sitten. Häntä kiehtovat nopea tekniikka, luonnonmateriaalit sekä kauniit langat ja solmut. Makramee on myös tapa rentoutua kiireen keskellä.

Lennart Holmberg
Jonna Nykänen sanoo olevansa minimalisti, joka tykkää tehdä moderneja ja yksinkertaisia makrameetöitä. –¿Tykkään solmujen visuaalisuudesta ja kauniista naruista. Tykkään tehdä töitä, joissa on simppelit linjat ja paljon vapaata narua, sillä se on kaunista jo itsessään. Siinä silmä lepää ja tulee harmoninen fiilis, Nykänen sanoo.
Jonna Nykänen sanoo olevansa minimalisti, joka tykkää tehdä moderneja ja yksinkertaisia makrameetöitä. –¿Tykkään solmujen visuaalisuudesta ja kauniista naruista. Tykkään tehdä töitä, joissa on simppelit linjat ja paljon vapaata narua, sillä se on kaunista jo itsessään. Siinä silmä lepää ja tulee harmoninen fiilis, Nykänen sanoo.

Turkulaisen Jonna Nykäsen kodissa ei voi olla huomaamatta, että hän on hurahtanut makrameetöihin. Seinillä on useita makrameeseinävaatteita ja viherkasvit roikkuvat rennosti makrameeamppeleissa. Rekillä on valmistumassa seuraava iso työ. Työpöydällä on valmisteilla joulumyyjäisiin kanelitankoihin solmittuja joulukoristeita ja erilaisia korvakoruja. Lankakeriä ja luonnosta kerättyjä keppejä on siellä täällä.

– Etsin pitkään omaa juttuani. Puolitoista vuotta sitten osallistuin Turun taitokeskuksessa makrameeseinävaatekurssille. Se kolahti ja koukutti heti. Solmiminen tuntuu hyvältä sormissa, ja se on myös hyvin meditatiivista, Nykänen sanoo.

Makramee on Nykäsen mukaan suhteellisen helppoa ja nopeaa. Hän oppi taitokeskuksen kurssilla pari tekniikkaa. Kurssin jälkeen hän lainasi kirjastosta kirjoja ja teki harjoitustöitä. Makrameessa on kolme perussolmua, joilla saa aikaan erilaisia pintoja ja kuvioita. Nykäsen töistä suurin osa syntyy yhdistelemällä kahta tai kolmea solmua.

– Minulla ei ole ollut koskaan kärsivällisyyttä tehdä isoja töitä, kuten neuloa villapaitoja. Tykkään rouheista ja nopeista töistä. Makrameetekniikalla voi tehdä pientä tai tosi isoa.

Nykänen on tehnyt aina paljon käsitöitä. Käsillä tekemisen taidon ja ilon hän on perinyt läheisiltään. Hänen äitinsä ja mumminsa ovat ommelleet paljon ja ukkikin nikkaroi kaikenlaista.

– Olen kasvanut käsillä tekemisen kulttuuriin. Meillä oli kotona paljon virkattuja pitsiliinoja, itse kudotusta pellavasta tehtyjä liinoja ja hirveä määrä itse kudottuja räsymattoja. Mummini on tehnyt itse kansallispuvunkin.

Nykänen kiinnostui jo nuorena vaatteiden ompelusta. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan vaatetusmuotoilua Kuopion Muotoiluakatemiaan. Valmistumisen jälkeen hän muutti Turkuun ja työskenteli joitakin vuosia vaatetusalalla. Hän on valmistanut pukuja muun muassa Turun kaupunginteatterissa ompelijana ja pukijana. Lisäksi hän on puvustanut erilaisia tanssi- ja teatteriesityksiä, ja esiintynyt välillä itsekin.

Vaatetusalalla on vähän töitä eikä se tuntunut Nykäsestä muutenkaan ihan omalta alalta, joten hän alkoi katsella muita vaihtoehtoja. Hän työskenteli muutaman vuoden Ruohonjuuressa. Sen ohella hän jatkoi 2000-luvun alussa aloittamaansa joogaharrastusta ja päätti syventää osaamistaan hakeutumalla joogaohjaajakoulutukseen.

– Olin ajatellut, että voisin ohjata tunnin silloin tällöin, mutta aloinkin saada paljon töitä eri joogastudioilta ja se vei mennessään. Menin mukaan myös Joogakerttuliin, ja vähän vahingossa minusta tuli myös studion toinen omistaja.

Nykänen ei muista tarkkaan, mistä hän sai idean lähteä harjoittelemaan makrameeta. Hänellä on kuitenkin vahva muistikuva lapsuudenkodin amppeleista, joissa oli jotain kiehtovaa.

– Muistan miettineeni, että olisi kiva kokeilla tehdä sellainen. Silloin ne eivät olleet trendikkäitä ja kokeilu jäi.

Makrameissa Nykästä viehättää paitsi tekeminen ja tekniikka myös materiaalit. Hän käyttää töissään luonnon- ja kierrätysmateriaaleja, kuten vaateteollisuuden ylijäämästä valmistettuja ekolankoja ja metsästä itse keräämiään puiden oksia.

– Keräsin jo lapsena metsistä aarteita, kuten risuja, käpyjä ja kiviä. Nykyään en voi mennä metsään etsimättä keppejä. Luonnon muovaamat kepit ovat niin kauniita, etten halua käsitellä niitä mitenkään.

Marraskuussa Nykänen yhdistää tavallaan kaksi intohimoon, kun hän järjestää makrameekurssit Joogakerttulissa. Joogalla ja makrameella onkin Nykäsen mukaan paljon yhteistä. Molemmat tuovat vastapainoa kiireiseen arkeen ja auttavat rentoutumaan.

– Joogaamalla ja tekemällä käyttöön tulevia makrameetöitä ekolangoilla voin olla varma, että olen tehnyt hyvän työn, Jonna Nykänen sanoo.

Makrameetyöpajat la 16.11. kello 10–12.30 (amppeli) ja kello 14–17 (seinävaate) Joogakerttulin tiloissa os. Kerttulinkatu 16 b. Lisätietoja tapahtuman Facebook-sivuilta ja joyknotting@gmail.com.

"Solmiminen tuntuu hyvältä sormissa, ja se on myös hyvin meditatiivista."

Jonna Nykänen

Ikä: 37-vuotias.

Syntynyt Savonlinnassa.

Asuu Turussa.

Koulutukseltaan vaatetusmuotoilija AMK. Valmistunut Kuopion Muotoiluakatemiasta vuonna 2007.

Työskentelee joogaopettajana. Ohjaa joogaa Turussa Joogakerttulissa ja Elixiassa. Pitää myös makramee- ja stressinhallintakursseja sekä äänimaljarentoutuksia.

Harrastaa makrameetöitä, nyrkkeilyä ja lukemista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.