STT:n tiedot: Ministeriön arvion mukaan Turun tunnin juna ei kiinnostaisi sijoittajia

STT:n tietojen mukaan nopea yhteys Turkuun toteutuisi vain julkisilla varoilla, vaikka poliitikot ovat antaneet ymmärtää, että sijoittajien rahaa järjestyisi hankkeen tueksi.

Marttiina Sairanen

Heta Hassinen, Mikko Isotalo, Saila Kiuttu, Viivi Salminen, STT

Helsinki

Turun tunnin juna on jäämässä ikuisesti asemalle, ellei nopeaa ratayhteyttä kustanneta julkisilla rahoilla. STT:n tietojen mukaan Turun nopean yhteyden ympärille muodostettavaan hankeyhtiöön tuskin löytyisi ulkopuolisia sijoittajia valtion ja kuntien lisäksi.

Hankeyhtiö tarkoittaa sitä, että rataa pyritään edistämään yhtiömuodossa, jolloin hankkeeseen on mahdollisuus kerätä rahoitusta useista eri lähteistä.

STT:n tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriössä on ollut jo pitkään selvä näkemys siitä, että Turun tunnin junasta ei tule hankeyhtiönä kannattavaa. Sen sijaan Helsingistä Tampereelle kaavaillun nopean radan ympärille on helpompi virittää sijoittajia kiinnostava hankeyhtiö.

Hankeyhtiötä Turun suuntaan on kuitenkin viety eteenpäin, koska eri hallituksissa on ollut siihen poliittisia paineita. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kuului edellisessä hallituksessa Turun tunnin junan vankkumattomimpiin puolustajiin. Turkulaisen Orpon johtama valtiovarainministeriö oli pitkään suhtautunut hankeyhtiöihin selkeästi penseämmin kuin liikenne- ja viestintäministeriö, mutta Orpo puolusti hallituksen sisällä Turun junan hankeyhtiön edistämistä pääradan rinnalla. Samaan aikaan STT:n tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet viestivät hallitukselle, että Helsingistä Tampereelle suuntautuvan pääradan hankeyhtiö voisi houkutella sijoittajia, mutta Turun junan suhteen hankeyhtiöllä ei ole niin väliä, koska yhteys on rakennettava puhtaasti julkisella rahalla.

Orpo sai tavoitteensa lähes läpi, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus kertoi alkuvuodesta perustavansa molemmat hankeyhtiöt, jotka olisivat suunnitelleet ja rakentaneet radat. Orpo arvioi sen jälkeen julkisuudessa, että budjettirahoituksella Turun junan valmistumiseen menisi vuosikymmeniä, mutta hankeyhtiö saisi radan valmiiksi jopa 2020-luvun puolivälissä.

Virallisen arvion mukaan hankeyhtiön perustamisesta kuluu todennäköisesti ainakin vuosikymmen, kunnes matkustajat pääsevät nauttimaan nopeasta matkasta. Näin ensimmäinenkin rata olisi valmis vasta 2030-luvulla.

Nykyisen hallituksen ajatus hankeyhtiöistä on erilainen. Tällä hetkellä neuvotellaan suunnittelusta vastaavista hankeyhtiöistä. Auki jää, miksi suunnitteluvaihetta viedään eteenpäin, vaikka rakentamisen rahoitus on epäselvä.

Turun yhteys on suunnittelussa pidemmällä kuin Tampereen, mutta jos Turun-radan kohdalla yhtiömalli ei toteutuisikaan, radan rakentaminen vaatisi valtiolta merkittävää velanottoa. Edes yhden ratayhteyden rakentaminen pelkällä julkisella rahalla näyttää epätodennäköiseltä ja vaatisi hallitukselta suurta poliittista päätöstä.

Orpo puolustaa yhä hankeyhtiön etuja rakentamiseen

Tällä hetkellä oppositiossa oleva Orpo kertoo STT:lle puolustavansa edelleen hankeyhtiötä, koska sen kautta on mahdollista saada kunnat ja kaupungit mukaan. Hän huomauttaa, että suurten raidehankkeiden toteuttaminen vaatii joka tapauksessa velanottoa. Hänen mukaansa järkevin ratkaisu olisi se, että hankeyhtiö ottaisi velkaa.

– Minun on vaikea nähdä, että valtio pystyisi ottamaan kaiken muun paineen keskellä pari miljardia velkaa, Orpo kommentoi.

– Kannattavuus ei ole tässä se oleellinen, koska nämä ovat sen tyyppisiä hankkeita, että ne kannattaa kokonaistaloudellisesti ja pitkän (aikavälin) hyötyjen mukaan tehdä. Kyse on siitä, miten rakentaminen ja rahoitus järjestetään.

Valtiovarainministeriö on esimerkiksi hallitusneuvotteluihin toimittamassa materiaalissaan arvioinut hankeyhtiöiden toimivan julkisen talouden sisällä, joten esimerkiksi valtion velkaantumista ei voisi kiertää yhtiön kautta.

Tampereen suuntaan yli neljä miljoonaa matkaa enemmän

Turun nopeaa yhteyttä kutsutaan tunnin junaksi, vaikka sen tavoitematka-aika Turun keskustasta Helsingin keskustaan on todellisuudessa 75 minuuttia. Tampereen nopean yhteyden nimi on Suomi-rata ja siihen liittyy nykyistä suorempi yhteys Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle eli lentorata.

Helsingistä Tampereelle suuntautuvalla uudella nopealla yhteydellä on monia etuja, kuten pääradan suuri matkustajamäärä ja yhteys lentoasemalle. Liikenne- ja viestintäministeriö ennustaa Suomi-radalle 2030-luvulle noin nelinkertaista matkustajamäärää verrattuna Turun tunnin junaan.

Suomi-radan ennustettu matkustajamäärä on 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa. Turun tunnin junan ennustettu matkustajamäärä on 1,6 miljoonaa matkaa vuodessa. Radanvarren kunnat ovat kritisoineet ministeriön arviota matkustajamäärästä liian alhaiseksi. Ne ovat vedonneet Väyläviraston arvioon, että tunnin junalla tehtäisiin valmistumisvaiheessa 2,5 miljoonaa matkaa vuodessa.

Matkustajatulojen lisäksi hankeyhtiöt ja sitä kautta sijoittajat saisivat tuottoa asemien lähialueiden arvonnoususta. Valtiovarainministeriö kaavaili raportissaan viime vuoden lopulla, että radanvarsikaupunkeihin kaavoitetaan asuin- tai liikerakennuksia ja arvonnoususta saatavalla tuotolla hankeyhtiö voisi rahoittaa junaradan rakentamiskustannuksia. Ratahankkeisiin hankeyhtiön kautta sijoittavat yksityiset tahot saisivat kiinteistöjen arvonnoususta oman osuutensa.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tehty hankeyhtiöpohdinnan yhteydessä alustavat arviot Tampereen yhteyden aiheuttamasta kiinteistöjen ja maan arvonnoususta, mutta Turun radasta vastaavia laskelmia ei ole STT:n tietojen mukaan vielä edes kirjattu paperille.

Ministeriö on halunnut keskittyä laskelmissa päärataan ja sysännyt vastuuta Turun tunnin junan laskelmista kunnille. Radanvarren kunnissa on samaan aikaan odotettu, että ministeriö ottaisi pontevamman otteen suunnitelmien edistämisestä.

Suunnittelu ei takaa rakentamista

Neuvottelut suurten raidehankkeiden suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamiseksi käynnistyivät tällä viikolla. Yhtiöiden perustaminen edellyttää, että mukaan lähtee valtion lisäksi muita julkisia toimijoita, kuten kuntia.

Suunnittelu ei takaa vielä rakentamista. Samaan aikaan liikenne- viestintäministeri Sanna Marin (sd.) on korostanut, että hankkeiden lopullisesta rahoituksestakin on oltava käsitys ennen kuin osoitetaan rahoitusta edes suunnitteluun.

– Ei voi olla niin, että käytettäisiin tämmöinen raha suunnitteluun ilman, että on minkäänlaista varmuutta siitä, että näillä hankkeilla on mahdollisuus toteutua, Marin sanoi STT:n haastattelussa heinäkuussa.

Nyt Marin vastaa STT:lle, että raideyhteyksien suunnittelu rahoitettaisiin käytännössä osakkaiden eli pääasiassa valtion ja kuntien rahoilla. Hänen mukaansa yhtiöiden käyttöön raiteiden rakentamisessa liittyy vielä paljon epävarmuuksia.

– Oma näkemykseni on, että nopeita tulevaisuuden raideyhteyksiä tarvitaan, mutta niille on myös löydettävä uskottava ja realistinen rahoitus, Marin kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Marin vastasi STT:n kysymyksiin vain sähköpostilla ja jätti vastaamatta esimerkiksi kysymykseen siitä, miksi myös Turun tunnin junan suunnittelua jatketaan, vaikka ministeriön näkemyksen mukaan se ei ole hankeyhtiönä kannattava.

Miljardeja rakentamiseen, satoja miljoonia suunnitteluun

Suomi-radan suunnittelun on arvioitu maksavan kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan suunnittelu on pidemmällä ja jäljellä oleviksi kustannuksiksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa valtion rahaa olisi luvassa ratojen suunnitteluun yhteensä noin 115 miljoonaa euroa, joka koostuu edellisellä hallituskaudella perustettuun emoyhtiöön Pohjolan Rautateihin sijoitetusta 100 miljoonan euron potista sekä kehittämisrahoista. Loppusumman odotetaan tulevan kunnilta tai muilta suunnitteluvaiheeseen osallistuvilta toimijoilta.

Jo aiemmin vuonna 2016 Sipilän hallitus myönsi Helsingin ja Turun välisen nopean yhteyden jatkosuunnitteluun 40 miljoonaa euroa.

Suomi-rata maksaisi Helsinki-Vantaan kautta kulkevan lentoradan kanssa noin 5,5 miljardia euroa. Turun tunnin junan kustannusarvio on kivunnut siitä jo puoleen, noin 2,4–2,8 miljardiin euroon.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on myös kolmas suuri raidehanke, Helsingistä itään suuntautuva yhteys. Sille ei kuitenkaan ole selkeää reittiä, sillä eri kaupungit kiistelevät mistä radan kannattaisi mennä. Eri vaihtoehdoista tehdään selvitystä, jonka on arvioitu valmistuvan ensi keväänä.

Keva ja Ilmarinen voisivat rahoittaa

Hankeyhtiöiden kannattajat ovat pitäneet ulkopuolista rahaa välttämättömänä. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että miljardiluokan ratainvestoinnit jäävät toteuttamatta, mikäli hankkeiden rahoituspohjaa ei laajenneta valtion budjettirahoitukseen perustuvasta mallista.

Kuntien kukkaroille miljardeja maksavat raiteet ovat auttamattomasti liian kalliita. EU:lta haettavalla rahoituksella on mahdollisuus kattaa jokin osuus kustannuksista niin suunnittelu- kuin rakennusvaiheessa, mutta sekään ei yksin riitä.

Hallitusohjelmassa vaaditaan, että ratahankkeiden täytyy olla julkisen vallan enemmistöomistuksessa, mikä tarkoittaa käytännössä muille sijoittajille tuottoa hyvin pienellä riskillä. Toisaalta koska riski on pieni, myös sijoituksista saatava suora tuotto jää pieneksi.

Esimerkiksi työeläkeyhtiöistä Ilmarinen ja Keva ovat kertoneet STT:lle olevansa kiinnostuneita sijoittamaan hallituksen raidehankkeisiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (13)

Vastaa
Ma1675
Turha rata
Aivan järjetöntä laittaa tuollaisia summia kiinni junarataan.
Tästä "tunnin junasta" hyötyy, vain pieni osa hyvä palkkaisesta työntekijä joukosta. Suurin käyttäjäryhmä on varmasti korkeasti koulutetut ihmiset, jotka käyttävät junaa pendelöidessään kaupunkien välillä kokouksien takia. Taksilla asemalle, junalla välillä, ja taas taksilla perille...Voivat siinä kivasti sitten samalla näpytellä kannettavaa tietokonettaan. Normi kansalaisen, tai duunarin ei näistä kannata haaveilla. Vai moniko hitsari on ajatellut arkipäivänsä kunniaksi käväistä Hesassa hiukan shoppailemassa, jos on ensin edes löytänyt parkkipaikkaa autolleen juna-aseman liepeiltä, kun ei ole varaa taksilla ajella, tai maksaa itseään kipeäksi parkkihallin taksoilla.
Paljon suurempi vaikutus, tai pikemminkin vaikutus suuremmalle ihmisjoukolle, saadaan kun rahat laitetaan maanteiden kunnossapitoon. Kansantaloudellisesti säästö olisi valtava, kun voidaan laskea normaalin työmatkaliikenteen nopeutuminen, ja autojen korjauskulujen pienentyminen yhteen. Toki vakoisten kaulusten kiristäessä, se on helppo unohtaa, ja voidaanhan aina käyttää lyömäkapulana ilmastonmuutosta, vaikka perimäinen syy junan läpi runnomiselle olisikin paljon itsekkäämpi. Mutta sitähän ei voi sanoa... hys hys..

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eetu Nimi
Kateus vie kalatkin vedestä
Niin, olishan se kamalaa, jos hyvätuloisia asuisi Turussa. Paljon kivempaa on taantua köyhäksi teollisuuskaugiksi, josta lapset muuttaa pois.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Turha rata
Junarata ei estä hyvätuloisten muuttamista tai asumista Turussa. Nytkin junalla pääsee Turusta aina Helsinkiin asti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Muumimamma
Vast: Turha rata
Tähän turhuuteen on palanut suunnittelurahaa jo parisataa miljoonaa.Tätä rataa ei saada kannattavaksi mitenkään ja siksi ei rahoitustakaan löydy.Jos nyt aloitettaisiin rakentaminen,olisi hinta valmistuessaan tuplaantunut.Matka aika lyhenisi noin 12minuuttia.Miksi puhutaan tunnin junasta,kun se ei sitä ole.Tätä turhuuden rakentamista ei voi perustella edes ilmastosyillä,koska rakentamisaikaiset päästöt ovat valtavan suuret.Nämä suuret rahat, jos niitä olisi pitää käyttää nykyisten ratojen kehittämiseen ja parantamiseen,jotta junat edes vähän paremmin pysyisivät aikataulussa.Jos on lämmin,kylmä,sataa lunta tai tippuu lehtiä puista radalle,aina junat myöhästelee,unohtamatta sähkövikoja, joita on todella paljon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Eetu Nimi
Puhdasta valetta
Kaiken tämän tarkoitus on pudottaa Turun tunninjuna Tampereen hankkeen tieltä. On jo pitkään ollut olemassa haave, että kaupunkikolmion sijaan kehitettäisiin Suomiradan ympärille muodostuvaa kehityskäytävää ja Turkua ei enää "olisi".

Hankeyhtiönä Turun hankkeesta ei enää pääsisi eroon, mutta ilman hankeyhtiötä hanketta ei käytännössä enää olisi olemassa, ja Tampereen voitto olisi täydellinen.

Tämä koko uutinen on Suomiradan ja Suomikehityskäytävän lobbausta kaupunkikolmion kustannuksella.

Rantarata ei ole mitenkään vertailukelpoinen rata, ja ottaen huomioon Varsinais-Suomen muuta Suomea kovemman kasvun, ei ole mitään merkitystä sillä mitä sijoittajat ehkä just nyt ovat valmiita tekemään. Varsinkin kun kyse on Suomiradan lobbareiden teoriasta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
PeterPan
Kyllä kannattavaan hankkeeseen rahat löytyvät
Hankeyhtiöstä tulisi muodostaa pörssissä noteerattava osakeyhtiö. Näin pääsisivät piensijoittajatkin panemaan rahansa poikimaan nollakorkoja vastaan. Itse olisin valmis sijoittamaan joka kuukausi 1/4 nettotuloistani varmuudella kannattavaan hankkeeseen, joka säilyttäisi tai lisäisi synergisesti tuotto-odotustaan raitsikkahankkeen myötä. Turun Kupittaan "älykeskittymä" yhdistäisi kaikki Helsingin ja Turun korkeakoulut toisiinsa fyysisesti, mutta myös Uusikaupunki, Rauma ja Tukholmakin liittyisivät Ruotsin-vallan aikaiseen ja luonnolliseen kontekstiinsa niin kauan, kun lentoliikenne kallistuu eikä saasteettomia "raketteja" kyetä kehittämään; autolauttaliikenne Helsingistä Tukholmaan perustuu nykyään rekka- ja huviliikenteeseen, mutta lähitulevaisuudessa voisivat kontit kulkea yöllä junalla Turun satamaan eikä moottoritietä rasittaisi enää rekat edes sähkötoimisina niin, että kaikki liikenne Helsinki-Turku -moottoritiellä olisi lähes yksinomaan henkilöliikennettä, kun nykyään joutuu joko hidastamaan vauhtiaan tai vaarallisiin ohituksiin - jotka lähitulevaisuuden sähkö- tai vetypolttokennojen avulla toimivilla moottoreilla eivät enää voisi olla mahdollisia. Toisaalta Venäjän odotettavissa oleva vapautuminen kauppapakotteistaan tietää rekkaliikenteeseen merkittävää tienkäytön lisäysta ja siitä seuraavia kustannuksia. Maantieliikenteen saaminen kiskoille toisi ainakin omille osakkeilleni eksponentiaalisen kasvun.
On ilmeistä ja odotettavaa, ettei nopeita tuottoja odottava ja niitä edellyttävä yritystoiminta voi osallistua hankkeeseen, jonka tavoitteet ulottuvat vuosikymmenien päähän nykypäivästä. Näin ollen tulisikin yksityiset sijoittajat ja säätiöt kuntien ja julkisen rahoituksen ohelle saada mukaan "idioottivarman" hankkeen toteuttamiseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Rainer Kryssi
Vast: Kyllä kannattavaan hankkeeseen rahat löytyvät
Tässähän on juuri kyse siitä, onko hanke kannattava. Jos ei ole, eivät sijoittajat ole kiinnostuneita. En tiedä onko sinulla tietoa uudemmista hyötysuhdelaskemista, viimeisin mitä olen nähnyt oli 0.1. Eli tuo "Tunnin juna"-hanke ei todellakaan ole kannattava.

On luonnollista etttä Hki-Tre hanke on kannattavampi, lähes kaikki Keski- ja Pohjois-Suomeen menevä liikenne kulkee sitä kautta.

Mitä tulee paljon puhuttuun arvonnousuun radan varrella (joo, sama selitys kuin ratikassa käytetään), niin pelkkä kaksoisraide Turun ja Salon (Perniön) välillä mahdollistaisi paikallisjunat, ei se tunnin juna kuitenkaan pysähtelisi Hajalan tai Littoisten asemilla. Asemia voitaisiin myös helposti rakentaa lisää tarvittaessa. Eikä paikallisliikenne tarvitse huippunopeaa rataa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Z.Z.Zalolainen
Vast: Kyllä kannattavaan hankkeeseen rahat löytyvät
Tuosta junahommasta ei tule sijoitustuottoja mitenkään eikä siitä saa rahojaan koskaan takaisin, siksi kukaan ei rahoita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Kissa pöydälle
Vihdoinkin selviä numeroita tiskiin. Tunnin Junaa ei tule ilman velkarahaa. Nyt huutelee Orpo oppositiosta, että kannattavuus ei tässä olekaan olennaista. Eli Kokoomus vaatii valtiolta lusävelan ottoa. Ei ihme, että PS porskuttaa, kun sen mielestä maahanmuuton kieltäminen ratkaisee kaiken, myös valtiontalouden.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Timo Laihinen
Tunninjuna
On tämä vaan ihmeellistä ajattelua täältä Turun suunnalta ja ympäristökunnilta.
Etteikö tunninjuna kiinnostaisi ketään.
Jos näitä raiteita vedetään Tampereen,Rovaniemen, Vaasan tai vaikka metsään josta pitää kuljetta puuta (hakataan paljaaksi), näitä kannattavat kaikki.
Mutta kun tullaan tänne Turkuunpäin,silloin kaikki vastustavat näitä ja tätä.
Moottoritietä rakennettiin 50v, kun kaikki vastustivat.
Mutta molttoritietä rakennettiin asumattomaan korpeen keskisuomessa.
Käykö nyt tällekkin samoin.
Virolaiset tulevat ja rakentavat ja vievät myös voitot.
Hyvä näin
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Tunninjuna
Jäämme siis odottamaan kun virolaiset tulevat ja rakentavat meille Tunnin Junan. Sen jatkeeksi Vesterbacka ja kiinalaiset kaivavat tunnelin puolestaan Viroon asti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sepponen
Ei
Ei millään pahalla (muttei hyvälläkään), mut tämän ministeriön ennnustukset ja laskelmat eivät juurikaan ikinä ole käyneet toteen. Pelkkiä puuhastelijoita koko ministeriö täys!!!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ei
Vai niin. Nämä "puuhastelijat" kuitenkin lopulta ratkaisevat tuleeko tällaista Junaa koskaan Turun ja Helsingin välille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »