Itämeren silakoiden dioksiinipitoisuudet vähentyneet huomattavasti

Riitta Salmi
Kotimaisessa silakassa on yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä.
Kotimaisessa silakassa on yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä.

Itämereltä pyydettyjen silakoiden dioksiinipitoisuudet ovat vähentyneet huomattavasti.

Hopeakyljet sisältävät yhä vähemmän ympäristömyrkyiksi määriteltyjä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Asia selviää tuoreista mittaustuloksista. Viimeisen 40 vuoden aikana pitoisuudet ovat pienentyneet jopa 80 prosenttia.

Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan se näkyy nyt viiveellä mittaustuloksissa.

Silakka on kaupallisen kalastuksen tärkein kalalaji Suomessa, joten tilanteen seuraaminen on tärkeää.

– Tällä hetkellä alle 19-senttinen silakka alittaa EU:n raja-arvot ja vaikuttaa todennäköiseltä, että muutaman vuoden kuluttua myös alle 21-senttinen. Tämä on merkittävä muutos, koska nyt yli 17 sentin mittainen silakka on EU lainsäädännössä dioksiinien takia vientiin kelpaamatonta. Tämä tarkoittaa yli 30:tä prosenttia Selkämeren silakkasaaliista, THL:n erikoistutkija Panu Rantakokko kertoo tiedotteessa.

Itämeren silakat sisältävät yhä pieniä määriä dioksiineja, mutta siitä huolimatta ne ovat terveellistä ruokaa, THL vakuuttaa. Pienet ja nuoret silakat sisältävät vähemmän ympäristömyrkkyjä, kuin suuret ja vanhat. Nyt yhä suuremmat ruokasilakat alittavat EU:n kaloille ja kalatuotteille asettamat raja-arvot.

– Ruokaviraston suosituksia noudattaen kotimaista kalaa voi syödä turvallisesti. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kalan syöminen ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta kertoo.

Mittaustulokset ovat osa Kalakas- ja Tukala-hankkeita, joissa selvitettiin Selkämeren silakan dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia vuosina 2016–2019.

Hankkeessa olivat mukana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Kemiönsaaressa sijaitseva kalajauhotehdas Ab Salmonfarm Oy.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.