Tutkimus selvitti suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin

Riitta Salmi
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin.

Turun yliopiston, Åbo Akademin, Työterveyslaitoksen ja University of Bristol -yliopiston yhteistutkimuksesta käy ilmi, että melkein kaikki suomalaislääkärit pitävät rokotteita turvallisina ja kehottavat potilaita rokottautumaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Lisäksi he myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan.

Tutkimuksessa selvitettiin laajemmin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin. Tutkimukseen osallistui 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Pietarsaaresta ja Vaasasta. Vastaajista 810 henkilöä työskenteli rokotteisiin liittyvien tehtävien parissa. Tutkimukseen ei ole kuitenkaan sisällytetty terveydenhoitajia, jotka työskentelevät neuvoloissa, ja siten yleensä vastaavat pienten lasten rokottamisesta.

Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista terveydenhuollon ammattilaisista katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia, niin terveydenhuollon ammattilaisilla esiintyy pienissä määrin myös rokote-epäröintiä tai kielteisiä asenteita rokotteisiin.

Tutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttiin, kuinka he toimivat, jos potilas epäröi rokottamista.

Suurin osa henkilöstöstä ilmoittaa suosittelevansa rokotteita, mutta noin viidesosa sanoo, ettei aktiivisesti ohjaa rokotekriittisiä potilaita tiettyyn suuntaan. Terveydenhuollon henkilöstöstä ne, joilla oli heikompi luottamus rokotteiden tehoon ja turvallisuuteen, olivat samalla vähemmän taipuvaisia ohjaamaan potilaita.

– Terveydenhuollon ammattilaisilla on avainrooli tavallisten ihmisten rokotuspäätöksissä, joten tähän tulisi puuttua, toteaa Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri tiedotteessa.

Tutkimustulosten perusteella rokoteasenteissa on myös vaihtelua. Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat erityisen myönteisesti varsinkin lastenrokotteisiin, eli kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyviin rokotteisiin.

– Osuus terveydenhuollon ammattilaisista, joka ilmoittaa yrittävänsä ohjata rokotekriittisen potilaan ottamaan rokotteen on suurempi, kun kyseessä on lastenrokote kuin jos kyseessä on influenssarokote, sanoo Soveri.

Kielteiset asenteet rokotteisiin eivät ole yhtä yleisiä kaikissa ammattiryhmissä. Rokote-epäröinti osoittautui lääkäreiden kohdalla erityisen harvinaiseksi. Selkeästi suurin osa lääkäreistä on myös päättänyt ottaa rokotteet itselleen ja lapsilleen.

– Missä määrin vaihtelu johtuu eroista koulutuksessa, ammatillisessa kulttuurissa tai muista tekijöistä, on tutkimuskysymys, joka on vielä selvittämättä, kertoo Åbo Akademin psykologian jatko-opiskelija Linda Karlsson.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.