Tutkimus: Ennusmerkit auttavat tunnistamaan nuoruusiän ylipainon riskin jopa 70 prosentin tarkkuudella

Jori Liimatainen

Australialaisen Murdoch Children’s Research Institute -tutkimuskeskuksen (MCRI) johtamassa tutkimuksessa ilmeni kolme selkeää merkkiä, jotka ennustavat normaalipainoisen lapsen nuoruusiän ylipainoa tai liikalihavuutta.

Tutkimuksen perusteella nämä kolme tekijää ovat sekä lapsen että äidin painoindeksi eli BMI ja äidin koulutustaso. Tekijöiden avulla voi ennustaa 6–7 ikävuodesta eteenpäin paino-ongelmien kehittymistä nuoruusikään mennessä. Tutkimuksen pääkirjoittajana toimi Turun yliopiston sisätautiopin professori Markus Juonala.

Tutkimuksessa yhden yksikön suurempi painoindeksi kuuden ja seitsemän vuoden iässä kolminkertaisti paino-ongelmien todennäköisyyden 14–15-vuotiaana. Jos puolestaan äidin painoindeksi oli viisi yksikköä suurempi lapsen ollessa 6–7-vuotias, niin todennäköisyys lapsen paino-ongelmiin 14–15-vuotiaana kaksinkertaistui.

Äidin koulutustasolla havaittiin olevan myös vaikutusta. Korkeakoulututkinnon suorittaneen äidin lapsella oli pienempi todennäköisyys ylipainoisuuteen tai liikalihavuuteen varhaislapsuudessa ja suurempi todennäköisyys ylipaino-ongelmien selättämiseen nuoruusikään mennessä.

Yksi tutkimuksen kirjoittajista, tohtori Kate Lycett MCRI:stä, kertoo, että näiden kolmen tekijän tunnistaminen voi auttaa lääkäreitä ennustamaan noin 70 prosentin tarkkuudella, keille lapsista kehittyy ylipainoa, ja ketkä taas selättävät sen.

– Painoindeksi on objektiivinen mittayksikkö, joka heijastelee ruokavaliota ja fyysistä aktiivisuutta ilman niiden arvioimiseen tavallisella lääkärikäynnillä liittyviä haasteita, kuten potilaan omia mielipiteitä, toteaa Lycett tiedotteessa.

– Kaikista suurimpaan riskiryhmään kuuluville lapsille on ollut vaikeaa kohdentaa interventioita, koska lääkärit eivät ole pystyneet ennustamaan, ketkä lapsista tulevat olemaan ylipainoisia teini-iässä, hän jatkaa.

Seuraukset liikalihavuudesta voivat olla vakavia, koska lapsuuden ylipaino ennustaa esimerkiksi ennenaikaista kuolemaa ja on osasyyllinen sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja syövän kehittymiseen.

International Journal of Obesity -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että 2–5-vuotiaina ylipainoiset tai liikalihavat lapset eivät suurella todennäköisyydellä selätä paino-ongelmaansa nuoruusikään mennessä, jos tunnistetut kolme riskitekijää toteutuvat.

Turun yliopiston sisätautiopin professorin Markus Juonalan mukaan lasten terveydenhuollossa toimivilla lääkäreillä tulisi olla helposti saatavilla yksinkertainen riskiasteikko, joka voisi auttaa hoidon ja sairauksien ehkäisyn kohdentamisessa.

– Näiden kolmen helposti määriteltävän riskitekijän yhdistäminen voisi auttaa lääkäreitä tekemään päätöksiä ja kohdistamaan avun nuoruusiän ylipainon suurimmalle riskiryhmälle, Juonala sanoo tiedotteessa.

– Huolimatta siitä, että turhaa terveydenhuollon resurssien tuhlaamista on pyritty välttämään enenevissä määrin, liian vähän huomiota on annettu hyödyille, jotka saadaan, kun hoidon painopistettä siirretään pois potilaista, jotka eivät todennäköisesti tarvitse lääkärin interventioita ylipainonsa selättämiseen, Juonala toteaa.

Tutkimusaineisto on peräisin 3 469 vastasyntyneelle ja 3 276 päiväkoti-ikäiselle lapselle tehdystä Longitudinal Study of Australian Children -pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita myös Turun yliopistollisesta keskussairaalasta, The Royal Children’s Hospital -sairaalasta sekä yliopistoista Deakin University, The University of Melbourne, The University of Auckland ja University of Tasmania.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.