Turkulaistutkimus osoitti: borrelioosi oli nykyistä huomattavasti yleisempi 1970-luvun taitteessa

Riitta Salmi
Vaikka punkkien määrä on kasvanut viime vuosina, borrelioosi oli nykyistä selvästi yleisempää 1970-luvulla, tutkimuksesta selviää.
Vaikka punkkien määrä on kasvanut viime vuosina, borrelioosi oli nykyistä selvästi yleisempää 1970-luvulla, tutkimuksesta selviää.

Uutisointi punkkien eli puutiaisten levinneisyydestä ja niiden välittämein sairauksien yleisyydestä on ollut vilkasta Suomessa viime vuosina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoaineistojen perusteella Lymen borrelioosin ilmaantuvuus on viime vuosien aikana kasvanut ja maantieteellinen levinneisyys laajentunut.

Turun yliopiston tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että todennäköisesti borrelioosia on esiintynyt Suomessa vuosikymmeniä. On ollut epäselvää, miten laajasti ja missä määrin tautia on historiallisesti esiintynyt. Tuoreet tulokset osoittavat, että borrelioosille altistuneiden määrä oli huomattavasti suurempi 50 vuotta sitten verrattuna nykypäivään.

Bakteeriopin apulaisprofessori Jukka Hytösen tutkimusryhmä tutki yhteistyössä THL:n kanssa vuosien 1968–1972 aikana kerättyjä verinäytteitä. Yhteensä 20 prosenttia näytteistä sisälsi borreliabakteeria kohtaan muodostuneita vasta-aineita. Muutama vuosi sitten julkaistiin samankaltainen tutkimus, jossa käytettiin vuonna 2011 kerättyjä verinäytteitä. Näistä näytteistä vain 4 prosenttia sisälsi borreliavasta-aineita.

– Tutkimustulosten perusteella voimme sanoa, että 50 vuotta sitten borreliabakteerin aiheuttamat infektiot ovat olleet varsin yleisiä, ja taudin ilmaantuvuus on ollut paljon korkeampi kuin tänä päivänä. Nykyään tauti osataan tunnistaa ja hoitaa, mikä osin selittää infektioiden vähenemisen, tohtorikoulutettava Julia Cuellar tutkimusryhmästä kertoo.

Kun nykyisin punkkeja pelätään lähinnä Etelä-Suomen ja rannikkoalueiden nurmilla ja rantaheinikoissa, tutkimus osoitti myös, että borrelioosille altistuneita henkilöitä löytyi 50 vuotta sitten kaikkialta Suomesta. Eniten borreliavasta-aineita kantavia henkilöitä oli Etelä- ja Keski-Suomessa.

– 1970-luvun taitteessa Lymen borrelioosi oli vielä tuntematon infektiotauti. Mielenkiintoista oli, että tutkimushenkilöt, joilla oli borreliavasta-aineita, tunsivat itsensä vähemmän terveeksi kuin henkilöt, joilla vasta-aineita ei ollut. Tämä oireilu saattoi hyvinkin johtua käynnissä olevasta borrelioosi-infektiosta, Jukka Hytönen pohtii.

Turun yliopiston ja THL:n yhteistyötutkimuksen tulokset on julkaistu Clinical Microbiology and Infection -lehdessä. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuosina 1968–1972 kerättyjä näytteitä ja taustatietoja, jotka kuuluvat THL:n ylläpitämään Autoklinikka-aineistoon. Autoklinikka-väestötutkimukseen osallistui yli 50 000 vapaaehtoista ympäri Suomea vuosina 1966–1972.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Mankala
Oikeaa asiaa
Punkkivouhotus onkin saanut lähes kultin piirteet. Tämä tutkimus lyö kaivattua faktaa pöytään: tilanne on parantunut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Oikeaa asiaa
Media herättelee katastrofeja aivan sattumanvaraisesti, punkeista ja niiden vaarallisuudesta on lounaisella rannikkoalueella puhuttu jo vuosikymmenien ajan, mutta nyt vasta on saatu katastrofivaihde päälle ilmeisesti ilmastokatastrofin imussa. Yhä useampi todennäköisesti kohta kyllästyy tähän katastrofi-innostukseen ja havahtuu huomaamaan, että asiat ovat paremmin kuin milloinkaan ennen ja parempaan päin menossa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Puistot ja kaupunkipuutarhat täynnä punkkeja
70-luvulla oli käsitys, että punkit lymyävät leppäpuissa ja laskeutuvat sieltä ihmisiin. Ruohikossa temmellettiin huolettomina. Punkkien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Jos olisimme yhtä tietämättömiä nykyään, olisi borrelioositartuntoja paljon enemmän.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Punkki päässä
Elettiin aikoja paljon ennen nettiä ja yleissivistys oli rajattu lähinnä Ylen tuotantoon ja paikallisiin lehtiin, eli 70-luvun loppua.
Sisareni soitti (puhelin oli jo keksitty) hädissään, hänen miehensä koiralle oli ilmestynyt yön aikana iso patti otsaan, mies matkoilla, mitä tehdä?
Vanhempana (ei välttämättä viisaampana) ei minullakaan ollut mitään käsitystä patista, mutta kun eläimestä oli kyse, arvelin että piti päästä eläinlääkärin pakeille. Ja pääsihän sinne, siltä istumalta, kun silloin ei ollut tunkua asiakkaista.
Oli Rasin porukalla naurussa pitelemistä kun nyppäisivät punkin irti koiran päästä!
Vaan mitä sellaisesta Pohjolan neitseellisestä luonnosta etelään pyrähtäneet nuoret tytöt tiesivät.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »