Tutkimus: Jalokaasu ksenonin hengittäminen vähentää aivo- ja sydänlihasvaurioiden syntymistä sydänpysähdyksen jälkeen

Timo Jakonen
Arkistokuva.
Arkistokuva.

Ohto Lankila

Jalokaasu ksenonin hengittäminen vähentää aivo- ja sydänlihasvaurioiden syntymistä sydänpysähdyksen jälkeen. Tämä selviää Lääketieteen lisensiaatti Olli Arolan Turun yliopistossa tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa kammiovärinästä elvytettyjen sydänpysähdyspotilaiden tehohoidossa ksenonin ja jäähdytyshoidon yhdistelmää pelkkään jäähdytyshoitoon, jonka on todettu aiemmin vähentävän elvytetyn aivovauriota. Tulokset viittaavat siihen, että hapenpuutteen aiheuttamaan vaurioon aivoissa ja sydänlihaksessa voidaan vaikuttaa elvytystä seuraavan tehohoidon aikana.

Kammiovärinä on sydämen rytmihäiriö, joka johtaa nopeasti sydämen toiminnan pysähtymiseen.

Ksenon on anestesiakaasu, jonka on todettu eläintutkimuksissa vähentävän kokeellista aivoinfarkti- ja sydäninfarktivauriota. Ksenonin ja jäähdytyshoidon yhdistelmä vähentää vauriota enemmän kuin kumpikaan yksin. Jäähdytyshoidossa tutkittavan ruumiinlämpö lasketaan tarkoituksellisesti 33–36 asteeseen vuorokauden ajaksi.

– Ksenon on luonnonaine, joka on harvinaisuutensa ja työlään tislausprosessinsa takia suhteellisen kallista. Mikäli nyt tehdyt havainnot voidaan vahvistaa jo käynnissä olevan isomman faasi III -tutkimuksen avulla, käsillä on kuitenkin merkittävä uusi hoito, joka parantaa sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden ennustetta ja vähentää neurologista vammautumista, Arola tiivistää.

Sydänpysähdyksen jälkeinen sydän- ja aivovaurio ovat globaalisti todella yleisiä. Kaikki vaurioon vaikuttavat hoitotoimet ovat omiaan estämään tuhansia kuolemia. Tutkimuksen mukaan hengitettävä ksenon takaa vakaan verenkierron ja hengityksen ilman käytännössä minkäänlaisia sivuvaikutuksia.

– Vuorokauden mittainen ksenon-anestesia sydänpysähdyksen jälkeen maksaa noin 1000 euroa, joka on pieni hinta siitä, että sydänkuoleman kokenut pystyy palaamaan entiseen, itsenäiseen elämäänsä, Arola huomauttaa.

Sydänpysähdystä seuraava aivojen hapenpuutevaurio johtaa usein kuolemaan tai merkittävään neurologiseen vaurioon. Joka kolmas onnistuneesti elvytetty sydänpysähdyspotilas kuolee kaikista hoitoyrityksistä huolimatta.

Olli Arolan väitöstutkimuksessa 110 kammiovärinästä elvytettyä sydänpysähdyspotilasta sai joko ksenonin ja jäähdytyshoidon yhdistelmää tai pelkkää jäähdytyshoitoa.

Tutkimuksessa hapenpuutteen aiheuttamaa aivovauriota arvioitiin potilaan normaaliin lämpötilaan lämmittämisen jälkeen aivojen magneettitutkimuksen diffuusiotensorikuvauksella. Kuvauksessa fraktioitu anisotrofia -arvo (FA) kuvasti aivojen valkean aineen vaurioita.

– Yhdistelmähoitoa saaneilla FA oli merkitsevästi korkeampi, mikä viittasi pienempään vaurioon ja valkean aineen hermoratojen parempaan säilymiseen verrattuna kontrollipotilaisiin. Matala FA taas ennusti potilaan menehtymistä puolen vuoden seurannan aikana, Arola kertoo.

Sydänpysähdyksen aiheuttaa usein akuutti sepelvaltimotukos, joka voi johtaa merkittävään sydänlihasvaurioon. Arolan väitöstutkimuksessa sydänlihasvaurion määrä arvioitiin määrittämällä proteiini troponiini-T:n (TnT) arvo sydänpysähdystä seuraavien kolmen hoitovuorokauden aikana.

– Yhdistelmähoitoa saaneilla potilailla TnT-arvon nousu oli merkitsevästi pienempi, mikä käytännössä tarkoittaa, että jäähdytyshoitoon yhdistetty hengitetty ksenon rajoitti kehittymässä olevan sydänlihasvaurion kokoa, Arola sanoo.

Arolan väitöskirja on tehty Turun yliopistollisen keskussairaalan Totek-toimialueella yhteistyössä Tyks Sydänkeskuksen sekä Turun yliopiston neurologian, radiologian ja kardiovaskulaarilääketieteen oppialojen kanssa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Pasi Lehmuspelto
mainio juttu
Näin selkeitä tutkimusuutisia saisi tulla enemmänkin, valitettavasti vain ongelmat tuppaavat usein olemaan monimutkaisempia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »