Tutkimus: Oravan pentu vaeltaa kauas syntypaikastaan – jopa 16 kilometrin päähän

Patricia Gizella Bertényi

Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen metsissä yleinen piennisäkäs, orava, liikkuu sujuvasti sekä maatalouden muokkaamissa peltovaltaisissa ympäristöissä, että rakennetuilla kaupunkialueilla.

– Valtaosa eläimistä valitsee uuden elinympäristönsä silloin, kun nuori yksilö siirtyy pois emonsa elinpiiristä ja etsii oman elinalueen, jossa jatkossa elää ja lisääntyä. Tätä siirtymistä kutsutaan dispersaaliksi, kertooTurun yliopistossa väittelevä Suvi Hämäläinen tiedotteessa.

Väitöskirjassaan Hämäläinen analysoi nuorten oravien liikkeitä niiden dispersaalin aikana radioseuraamalla nuoria yksilöitä sekä kaupungissa että maaseudulla. Etäisyydet, joita nuoret yksilöt liikkuivat pois emonsa elinalueelta, olivat huomattavan pitkiä maalaisympäristössä. Tutkimusalueet sijaitsivat Etelä-Pohjanmaan maaseudulla, sekä Turun kaupunkialueella.

– Havaitsin jopa 16 kilometrin pituisia dispersaalimatkoja maaseudun oravilla, mikä oli yllättävää huomioiden eläimen pienen koon. Kaupunkiympäristössä oravien dispersaalimatkat jäivät merkittävästi lyhyemmäksi, vain noin puolen kilometrin pituisiksi, Hämäläinen kertoo.

Oravien matkaa uudelle asuinalueelle eivät haitanneet tiet, pellot tai kaupunkien suuret rakennukset.

– Laji pystyy hyödyntämään kaupunkiympäristöä ja suosii myös maaseudulla ihmisen läheisyyttä, Hämäläinen summaa.

Kaupungin oravat syntyivät puistoissa, mutta ne päätyivät asumaan tiheästi rakennetuille alueille, joilla oli vähemmän puita kuin niiden synnyinpaikassa. Myös maaseudulla nuoret oravat valitsivat elinalueikseen ihmisasutuksen lähellä olevia alueita.

Suvi Hämäläinen esittää väitöskirjansa ”Movement and habitat selection of the Eurasian red squirrel” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.10.2019.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.