Suomalaiset Itämeren suurimpia fosforikuormittajia – harvoin kuultu totuus järkytti Saaristomeri-forumin panelisteja

Lennart Holmberg
Saaristomeri-forum kokosi yhteen 150 varsinaissuomalaista vaikuttajaa pohtimaan Saaristomeren tulevaisuutta.
Saaristomeri-forum kokosi yhteen 150 varsinaissuomalaista vaikuttajaa pohtimaan Saaristomeren tulevaisuutta.

Liisa Enkvist

– Tämä on kylmä totuus. Eniten fosforia asukasta kohden pääsee Itämereen Suomesta, kertoi toimitusjohtaja ja Operaatio Saaristomeri 2019–2023 -hankkeen projektijohtaja Kari Veijonen.

Veijo...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk maksutta.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 0 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (46)

Vastaa
Hiilijalanjälki
Herätys
Miten kalanviljelyn tuominen maalle muuttaisi yhtään mitään, jos sen kokonaiskuormitus on maksimissaan 3 prosentin luokkaa saaristomerellä?? LUKE toteaa, että se olisi vain noin prosentin luokkaa. Siis Luonnonvarakeskus, eli virallinen puolueeton instanssi.

En minäkään mikään kalanviljelyn ystävä ole, mutta mittasuhteet kuntoon.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Herätys
Luke puhuu vain kokonaiskuormituksista. Kalankasvatuksen päästöissä kaikki typpi on liukoisessa muodossa ja levien heti käytettävissä. Tämä typen osuus kaikesta muusta vedessä vapaana olevasta typestä voi pahimpaan levätuotantoaikaan kesällä olla paikoin useita kymmeniä prosentteja. Näin ollen kalankasvatus lisää merellä merkittävästi levien määrää ja sen lopettaminen parantaa meren ekologista tilaa. M.o.t.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Herätys
"Luke puhuu vain kokonaiskuormituksista. Kalankasvatuksen päästöissä kaikki typpi on liukoisessa muodossa ja levien heti käytettävissä."

Typpi ei olekaan tässä asian ydin, vaan fosfori, joka on rajoittava ravinne Itämeressä, ja jonka ylimäärä räjäyttää levät kasvuun. Typpeä on aina "tarpeeksi".
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Herätys
Saaristomeri ja pääosa Itämerta ovat typpirajoitteisia. Tämä tarkoittaa, että liukoisen typen lisäys aiheuttaa levätuotannon kasvua. Fosfori on primaariravinne, jota myös on meressä liikaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Margus Rebane
Vast: Herätys
Kalanviljely fosforikuormitus Saaristomeressä on suuruusluokka 2% ja koko Suomi 1% eli koko Suomessa 6.2 gramma per henkilö ja loput 613.8 gramma jää vaikka koko kasvatus lopetetaan. Siitä levälle käyttökelpoista fosfori on noin 10% eli 0.62 gramma per henkilö. Iso osaa fosforista tulee kalajauhosta kuin silakka tai joku muu kala murskataan ruotojen ja suomujen kanssa - tämä luufosfori ei liukene sieltä mihinkään eikä sitä syö bakteeri, siksi maailmassa löytyy apetiitti eli fosforivarasto mitä on muuttunut kiveksi..
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Herätys
Kalankasvatuksen aiheuttamasta kuormituksesta peräisin olevasta fosforista ainakin 30 % on leville heti käyttökelpoisessa muodossa. Loput 70 % painuu pohjalle lisäämään sisäistä kuormitusta. Vielä pahempi on typpi, sille se on käytännössä kaikki liukoisessa muodossa ja näin ollen levien käytössä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Margus Rebane
Vast: Herätys
Fosforin jakautuma 30/70 taitaa olla vähän ikääntynyt tieto.
Typpi liukene ja pääosa tulee kiduksien kautta, mutta jos puhutaan levästä, sitten sinilevää pystyy hyvin käyttämään typpeä myös ilmasta ja ilmasta noin 70% on typpeä. Täysin mahdoton on myös välttää ilman ja veden sekoittumista, usein kovaan myrskyn jälkeen saata olla merivedessä typen ylikyllästys.
Olen itse kasvattaja ja tutkitaan tällä hetkellä vaihtoehto millä pystytään fosfori kuormitusta vähentämään yli 50% ja viimeisen 20 vuoden aikana on se pienentynyt yli 70%.
Toisaalta kalankasvatuksen siirto maalle ei tarkoittaa että siellä on 0 kuormitus, osa mene silti veden kautta ulos ja loput otetaan lietteen muodossa pois ja sitten pitää keksiä mitä sille tehdään. Kaikki vaihtoehdot on tervetullut ja kunnioitus kiertovesilaitosten pioneereille, mutta se on vaikea ja vaati vielä kovasti oppimista - varsinkin ison kalan tuottaminen RAS laitoksessa on haaste. Pitää muista että kalanviljelyn ja kalastuksen kokonaiskuormitus on negatiivinen, mutta jostain syystä näin ei haluta laskea - onnistu ilmeisesti kaikissa muissa segmenteissä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Herätys
Kalankasvatuksen ravinnekuormitus ei millään voi olla negatiivinen. Itämerirehua markkinoidaan tällä oudolla väitteellä. Itämerirehussa fosfori ja typpi saadaan silakasta, kun muissa rehuissa ne ovar tuontitavaraa. Mutta ei se kuormitus siitä miksikään muutu! Yhtä paljon fosforia ja typpeä päätyy Itämereen oli ravinteiden alkuperä mikä tahansa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Herätys
Mankala: "Ei typpeä liukene 25 % ilmasta Itämereen."

Toki ilmasta liukenee typpeä veteen ihan Avogadron lain mukaisesti, kun ilmakehä kerran koostuu 78 %:sesti tuosta mainitusta molekyylistä. Onneksi ammonifioivia ja denitrifioivia bakteereja on Itämeressä sen verran vähän, ettei ilmakehän luontaisen typen osuus Itämeren rehevöitymiseen ole merkittävä. Vaan onhan siellä muutakin typpeä ja vieläpä varsin helposti metaboloituvassa muodossa. Kehottaisinkin tutustumaan Syken raportteihin hieman tarkemmin. Siellä sanotaan mm. näin: "Itämereen päätyvästä typestä noin 25 % ja fosforista 1–5 % tulee ilmalaskeumana."

Se ettei päästövähennyksillä saada välitöntä vaikutusta aikaan - vanhoista synneistä eli sisäisestä kuormasta johtuen - ei oikeuta olemaan tekemättä asialle mitään NYT.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Herätys
Nimimerkki 50 merkkiä jne. Typen liukeneminen veteen ja ilmalaskeuma ovat kaksi eri asiaa. En väittänytkään, ettei kuormitusta kannattaisi vähentää. Totesin vain, että tuskin valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä saadaan enää mitään näkyvää aikaan Saaristomeren veden laadussa ainakaan nopeasti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Herätys
Mankala: "Typen liukeneminen veteen ja ilmalaskeuma ovat kaksi eri asiaa."

Olen tästä syvästi tietoinen. Toki NOX:it, SOX:it jne. liukenevat ihan samalla periaatteella kuin muutkin kaasut. Sen jälkeen niiden tarina on tietenkin tyystin erilainen.

Täältä tähän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Järkytys
Olen todella kiinnostunut tietämään mikä kaikki tuon tekee. Kertokaa se minulle.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Järkytys
Joo heikkotasoinen reportaasi kun ei avata juurisyitä yhtään. Ei nimittäin ole kalanviljely. Pelkkää taivastelua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Järkytys
Syynä on se että Suomella on eniten rantaviivaa Itämeressä.Ja fosforia valuu vesistöön vaikka täällä ei olisi yhtään ihmistä koska kaikissa kasveissa sitä on ja kun niitä pääsee vesistöön tulvien aikaan,menee fosforia mukana.Venäjällä taas ei ole paljonkaan rantaviivaa mutta sen päästöt on kiloissa laskettuna valtaisat.Siitä Viron naapurissa olevasta lannoitetehtaasta pääsi 2X enennän fosforia sSuomenlahteen mitä Suomen kokonaispäästöt ovat.Lisäksi Pietarin alueen suurkanalat ja sikalat ajavat kaiken lannan kuopiin ja metsiin eikä pelloille jossa raviteet tulisi hyötykäyttöön.Nyt nekin valuvat kaikki Suomenlahteen.Ja Yli 6 miljoonan Pietarin alueen väestön ruokkimiseen tarvitaan paljon elukoita.Lisäksi Pietarin jätevedet valuvat vieläkin suurelta osin puhdistamatta mereen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Järkytys
"Syynä on se että Suomella on eniten rantaviivaa Itämeressä."

Ei muuten pidä paikkaansa, Ruotsilla on enemmän rantaviivaa. Lisäksi Ruotsissa on enemmän rannikkokaupunkeja, joissa asuu kosolti runsaammin ihmisiä. Sikäli olet oikeilla jäljillä, että Suomessa on paljon peltoja, jotka rajoittuvat vesistöihin, kun taas Ruotsissa viljelmät ja karjatalous keskittyvät sisämaahan. Täältä kannattaisikin ehkä alkaa hakea juurisyitä, mutta pliis ei suomalaiskansalliseen tapaan SYYLLISIÄ, vaan ratkaisuja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Järkytys
"Saaristomeri ja pääosa Itämerta ovat typpirajoitteisia."

Tästä referenssejä pöytään kiitos! Itämeren hankalin ravinne on fosfori, tästä on laaja konsensus olemassa ja vertaisarvioitua tutkimusta löytyy runsaasti, jos vain viitsii hakea. Fosforia tulee valumavesien mukana erityisesti maataloudesta, ja pohjien happikadon vuoksi sitä vapautuu myös sisäiseksi kuormaksi leväkukintoja aiheuttamaan. Typpi on lähinnä paikallinen haaste, joskin sitäkin on toki liikaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Järkytys
Nimimerkki 50 ja typpirajoitteisuus. Suomenlahti, Saaristomeri ja Selkämeri ovat olleet typpirajoitteisia jo pitkään. Tästä on olemassa lukuisia tieteellisiä artikkeleita. Ottakaa yhteyttä Syken meritutkijoihin, jollette puhetta usko. Fosfori on vähintään yhtä hankala ravinne ja sitä on merissä liikaa. Fosfori ja typpi aiheuttavat yhdessä merialueitten rehevöitymistä ja kummankin ravinnekuormitusta on vähennettävä. Fosforirajoitteisissa olosuhteissa fosfori yksin rajoittaa levien kasvua. Typpirajoitteissa tilanteessa fosforia on jo tarpeeksi leville, mutta ylimääräinen typpi kiihdyttää niiden kasvua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Järkytys
Kyllä suomella on eniten rantaviivaa Itärellä,syynä on saaristomme.Ruotsissa on saaria huomattavasti vähemmän vaikka mantereen rantaviivaa onkin enemmän.Suomen tärkeimpien ja karjavaltaisimpien alueiden valumat tulevat Kokemäenjokeen ja Pohjammaan jokiin.Vedenjakaja on Melliän soraharjun kohdalla,sen pohjoispuoliset alueet kuuluvat Loimjoen valuma-alueeseen kuten sikavaltainen Forssan aluekkin.Loimijoki laskee Huittisissa kokemäenjokeen.Sinilevää ei tavata käytännössä lainkaan Rauman pohjoispuolella meressä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Järkytys
Mankala: "Suomenlahti, Saaristomeri ja Selkämeri ovat olleet typpirajoitteisia jo pitkään".

Jos sopii, niin puhutaan edelleen otsikon mukaisesti koko Itämerestä, eikä siitä mitä meitsin mökkirannassa taphtuu. Toki Pohjanlahden ja Saaristomeren ekologia on hieman erilaista kuin pääaltaan. Fosfori- ja typpipäästöt eivät tietenkään ole koko totuus Itämeren rehevöitymisessä, esim. typestä 25 % liukenee ilmasta, jolloin ilmastonmuutoskin on otettava huomioon. Jos joku pahis on valittava, niin olkoon se sitten fosfori. Hyvä uutinen on, että Suomen fosforikuormaa on pystytty vähentämään 70 % 1990-luvun alusta. Typen kohdalla tulokset ovat olleet hieman vaatimattomampia. Keinoja tähänkin on, tahtoa puuttuu. Olen Sykeni ja ekologiani lukenut ja myöskin käytännön tasolla alalla toiminut.



Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Järkytys
Nimimerkki Koba: "Kyllä suomella on eniten rantaviivaa Itärellä,syynä on saaristomme.Ruotsissa on saaria huomattavasti vähemmän vaikka mantereen rantaviivaa onkin enemmän."

Todella huono selitysyritys. Kun puhutaan rantaviivasta niin silloin nimenomaan tarkoitetaan mantereen ja meren rajaviivan pituutta.
Ja sitten asiaperusteisesti. Saaria on toki paljon, mutta kovin vähän niissä saarissa on viljelyksiä joista väkilannoitteita valuisi mereen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Järkytys
Nimimerkki Enintään 50 jne. Ei typpeä liukene ilmasta 25 % meriveteen. Meressä on leväryhmiä kuten osa sinilevistä, jotka pystyvät typensidontaan, mutta se on eri juttu. Fosforikuormitus mereen on 1990-luvulta vähentynyt tehostuneen jätevesien käsittelyn ansiosta. Siitä huolimatta Itämeren tila on heikentynyt entisestään. Maataloudesta peräisin oleva fosforikuormitus ei ole laskenut lainkaan, vaikka siihen on sijoitettu miljardeja euroja ympäristötukia. Fosforia ja typpeä pitäisi vähentää kuormituksesta sellaisia määriä ettei siihen pysty kukaan. Laskelmat osoittavat esimerkiksi, että Saaristomeren ekologinen tila ei enää muutu hyväksi edes vuoteen 2100 mennessä, vaikka valuma-alueella tehtäisiin kaikki mahdolliset temput.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Järkytys
Nimimerkki T.S katsoo että vain mantereen rantaviivalla on merkitystä.Britit ia irlantilaiset ovat varmaan kovasti iloisia moisesta päätelmästä.Ensinnäkin saaristiossa on paljonkin viljelyä.Esimeksi Kemiönsaarella on suurikn tiloja,samoin Paraislla ja Rymättlässä.Ahvenanmaasta puhumattakaan.Lisäksi raviinepäästöjä tulee ihmisten toimesta ilman viljelyäkin ja kaikesta eloperäisetä massasta jota huuhtoutuu vesistöön.Jos suomessa asuisi muutama tuhat ihmistä eikä täällä viljeltäisi mitään niin fosforipäästöt olisi monisatakertaiset asukasta kohti tuolla laskutavalla.Koskemattomasta luonnosta tulee tulvavesien mukana kasvimassaa jossa on aina fosforia ja muita ravinteita.Siksi saarilla on vaikutusta vaikkei siellä olisi edes ihmisiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Järkytys
Nimimerkki Koba: "Ja fosforia valuu vesistöön vaikka täällä ei olisi yhtään ihmistä koska kaikissa kasveissa sitä on ja kun niitä pääsee vesistöön tulvien aikaan,menee fosforia mukana."

No jopa tuli selitys, ihmisen toiminta ei vaikuta mitään koska kasveissa on fosforia ja tulvat vievät kasvit mereen, fosforeineen päivineen.

Jos Suomessa ei olisi ihmisiä niin peltoihin jäisi kylvämättä kymmenkunta kiloa fosforia hehtaaria kohden. Kaikki ei mene tietenkään hukkaan mutta aika paljon sitä vesistöihin valuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Vartti
Turhaa itseruoskintaa
Harhaanjohtava laskutapa. Kokonaispäästö on se joka jotain merkitsee. Annettujen lukujen perusteella:
Puolan päästö on 14040 tonnia/vuosi
Suomen päästö on 3344 tonnia/vuosi
Ruotsin päästö on sama kuin Suomen. Venäjän päästöistä ei kannata edes puhua.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ademeion Ademo
Vast: Turhaa itseruoskintaa
"Ruotsin päästö on sama kuin Suomen. Venäjän päästöistä ei kannata edes puhua."

On hiukan ristiriitaista sanoa, että Venäjän päästöistä ei kannata puhua, ja samaan aikaan vihjailla niiden olevan suuria. Jos sinulla oikeasti on käytettävissäsi Suomen kanssa vertailukelpoinen päästöluku Venäjän osalta, niin eikö luku olisi kannattanut kertoa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Turhaa itseruoskintaa
Saaristomeren tila heikkenee entisestään koko ajan ja tuskin siitä paranee. Vain ravinnekuormitusta vähentämällä kaikista suunnista voidaan saada jotain aikaan. Ainoat merkittävät ravinteiden vähennykset viime vuosina on aikaan saatu Venäjällä. Niiden seurauksena Suomenlahden tila on vähän kohentunit.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
PiaN
Vast: Turhaa itseruoskintaa
Tätä mietin minäkin, Itämeren kokonaispäästöissä Puola ja Venäjä ylittävät Suomen reippaasti, vaikka molemmilla rantaviivaa huomattavasti vähemmän..

Meilläkin varmasti parantamisen varaa, mutta tuo otsikon toteamus lähentelee jo iltapäivälehtien klikkiotsikoiden tasoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
XYZ
Vast: Turhaa itseruoskintaa
"Harhaanjohtava laskutapa. Kokonaispäästö on se joka jotain merkitsee."

Jos minä painan 100 kiloa niin naapuri Veikko ja Irmeli painavat kuitenkin yhteensä enemmän. Olen siis hoikka.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Timo Laihinen
Saaristomeri
Niin tästä on vaijettu.
Koska suurin saaristomeren tuhooja on Suomi ja sen niin puhdas maatalous.
Tästä syystä,ei pidä uskoa myöskään sitä,että syömme maailman puhtainta ruokaa,kun eniten myrkytämme maata ja vesistöä.
Hyvä,että tässäkin totuus tule esille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Miksei Norja mukana?
Venäjän, Saksan, Ruotsin ja Tanskan osuus henkilöä kohden tulisi laskea vain Itämeren piirissä olevan väestön mukaan.
Suomen maataloudella on näemmä vielä paljon tehtävää, Puolasta puhumattakaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Margus Rebane
Tilasto ja maalaisjärki
Miten luvut on laskettu? Venäjän Suomen Itämeren kuormitus / koko Venäjän väkiluku 147 miljoona?
Tanskassa on kalanviljely huomattavasti enemmän (noin 5 kertaa), mutta fosfori alhaisempi?
Kalanviljely fosfori osuus Saaristomeressä on max 2% eli 620 x 2% = 12.4 gramma, kuulosta ihan samalta että sähkön säästäminen alkaa LED valojen sammuttamisesta..
Puolassa äsken petti jätevesi putki ja sieltä valuisi 11 päivä 3000 kuutio jätevettä minuutissa Itämeren ja tulee sieltä Saariston päin, jos se on Saaristossa onko se Suomen tai Puolaan kuormitus??
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
VKI
Melko jännää
Miten mitattu ja mikä on virhemarginaali? Mistä tuo fosfori sitten tulee? Ei täällä kalanvieljelyä kuitekaan niin paljoa ole.
Jotenkin taas tuntuu siltä, että suhteuttamalla asia vääriin mittareihin, saadaan Suomen tilanne näyttämään heikommalta kuin onkaan. En sano, etteikö mitään toimia kannattaisi tehdä, mutta onkohan mittari tässä suhteessa nyt väärä? Miksi puhuta bruttotonneista per maa, kun joka maassa on eri määrä asukkaita, rantaviivaa ja mereen laskevia jokia...? Ja nämäkin tilastot perustuvat tietysti jonkun tekemään arvioon, joka taas perustuu jonkun toisen tekemään arvioon...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
KIRSI-MARIA KUJALA
Herätys
Onhan loistava vertailu. Grammaa per asukas! Puolassa 38 miljoonaa asukasta ja Venäjällä 144 miljoonaa. Noilla kun kertoo tuon taulukon grammamäärät, niin ollaan ihan toisenlaisissa lukemissa Itämeren pienten asukasmäärien maitten osalta. Taas yksi maailmanlopun ennustustapa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jaakko Ruola
Vast: Herätys
Vertailu on laskettu samalla tavalla kuin kaikki muutkin vastaavat vertailut. Alkoholin kulutus per suomalainen 8.4 litraa/v. Tupakan kulutus per 15v suomalainen 1005 kpl/v jne. Ja näitä sitten vertaillaan eri maiden kesken koska asukasmäärät vaihtelevat. Ovatko nämäkin laskelmat ja vertailut vääriä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Herätys
Juuri näin. Kuormitus voidaan laskea per capita niin kuin tässä. Tällä pyritään havainnollistamaan millaisiin eroihin esim. eri maissa harjoitettava maatalous johtaa. Suomessa se kuormittaa per henkilö enemmän kuin Puolassa. Pitäisikö meidän luopua maataloustuotannosta ja siirtää se sinne? Tai oikeastaan kokonaan pois Itämeren valuma-alueelta?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hiilijalanjälki
Namkala
Nyt kun näin paljon on fiksuja ihmisiä kerääntynyt kommentoimaan meren tilaa, niin kertokaa ja perustelkaa miksi Rauman pohjoispuolella aina perämerelle saakka ei ole tavattu käytännössä lainkaan sinilevää, vaikka sieltäkin löytyy asutusta, maataloutta ja kalanviljelyä??
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Namkala
Selkämerellä ja Pohjanlahdella on vähemmän fosforia ja typpeä vedessä, koska Itämeren pääaltaan ravinteikas syvävesi ei pääse kulkeutumaan Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Viime vuosina on sinileviä alkanut esiintyä myös Selkämerellä, sillä ajoittain pääaltaan vettä kulkeutuu sinne asti. Samalla Selkämeri on muuttunut typpirajoitteiseksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hiilijalanjälki
Vast: Namkala
Jaajaa, siellä siis maatalous ja kalankasvatus ei saastutakkaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Namkala
Hiilijalanjälki tekee nyt ihan omia tulkintoja. Totta kai Selkämerellä ja Pohjanlahdella maatalouden ja kalankasvatuksen ravinnekuormitus kiihdyttää yhtä lailla rehevöitymistä kuin muuallakin. Viimeisimmän ekologisen luokittelun perusteella rannikkovesien tila on heikentynyt koko matkalla Hangosta Tornioon. Se että Pohjanlahdella on sinileviä toistaiseksi vähemmän kuin Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella johtuu muita merialueita alhaisemmista fosfori- ja typpitasoista. Näiden taustan kerroin jo edellä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Höpö höpö
Kun ei Suomea muuten saatu vähiten fosforia päästäväkdi piti keksiä epämääräinen asukasta kohti. Todellisuudessa vain kokonaismäärä merkitsee.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Höpö höpö
Ei se mikään epämääräinen käsite ole. Totta kai kokonaispäästömäärät ratkaisevat Itämeren tilan. Per capita laskelmat auttavat silti toimenpiteiden kohdentamisessa. Viime vuosina vähennettiin jätevesikuormitusta Pietarista, koska sen päästöt per asukas olivat ylivoimaisesti suurimmat Itämeren valuma-alueella. Maatalouden kuormitus Suomessa nostaa lukuja ja siksi meillä toimenpiteet pitää kohdistaa sille sektorille muita unohtamatta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Höpö höpö
Kiitos kaikille tähän keskusteluun osallistuneille. Erilaisia mielipiteitä näyttää olevan siitä, mikä maksaa ja miksi. Koska olen vain sivustaseuraaja, jolla ei ole pätkääkään koulutusta k.o. asioihin, täytyy vain yrittää seuloa "totuus".

Ari Hyvönen: ihan istumatuntumalta, minunkin mielestä kokonaismäärä ratkaisee, mutta on siinä per capita laskutavassakin järkeä. Esim. jos 5 miljoonaa ihmistä tuottaa X-määrän tuotetta yhdessä maassa ja toisessa maassa saman tuotoksen tekee vain 5 henkilöä (näin karrikoidusti laskien) - kenet ampuisit avaruuteen?
Kertovat vain eri näkövinkkelin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Höpö höpö
Ari Hyvönen: "Kun ei Suomea muuten saatu vähiten fosforia päästäväkdi piti keksiä epämääräinen asukasta kohti. Todellisuudessa vain kokonaismäärä merkitsee."

Jos ajattelee merta yhtenä valtaisana ekosysteeminä niin kokonaismäärä ratkaisee.

Mutta on tuo henkeä kohti laskettu arvokin ihan hyvä. Se kun kertoo sen että miten tuhlailevaa ja ympäristöä kuluttavaa kunkin kansan elintapa on.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.