Hiilijalanjälkeä kevennetään Turussa niin liikenteessä kuin ruokapalveluissa

Timo Jakonen

Hiilijalanjälki eli ihmisen toiminnan aiheuttavat ilmastopäästöt puhuttavat Turussa. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa laajasti se, mitä ihmisellä on lautasellaan ja miten ihminen liikkuu paikasta toiseen.

Hansakorttelin teettämän kyselyn mukaan Turun seudulla ollaan halukkaita vähentämään liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Suosituimpia keinoja ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen.

Datayritys SynoIntin tekemästä 500 hengen kyselystä käy ilmi, että ympäristötietoisuuden lisääntyminen muokkaa selvästi liikkumistapoja Turun seudulla.

Kyselyyn vastanneista 45 prisenttia kertoo vähentäneensä hiilijalanjälkeään kävelyä lisäämällä ja 43 proisenttia polkemalla enemmän. Kolmanneksi suosituin keino on joukkoliikenteen käytön lisääminen, minkä valitsi 37 prosenttia vastaajista.

Noin viidennes vastaajista kertoo, ettei tee asian hyväksi mitään. Aktiivisimmin omia liikkumistapojaan ovat muokanneet alle 25-vuotiaat. Yksityisautoilua oli vähentänyt lähes joka neljäs vastaaja. Lisäksi kahdeksan prosenttia ilmoitti, että on luopunut kokonaan omasta autostaan.

– Nuorison liikennekäyttäytymisen kuriositeettina voisi nostaa esiin sähköpotkulaudat, joita ilmoitti käyttävänsä alle 25-vuotiasta lähes joka viides. Nuoret vastaajat suosivat myös muita ikäryhmiä enemmän kimppakyytejä, Laaksonen sanoo.

Myös Turun ruokapalveluhankinnat on lähtenyt mukaan kaupunkilaisten hiilijalanjäljen keventämiseen.

Ruokapalveluhankinnat otti osaa Kiihdyttämö -hankkeeseen, jossa selvitettiin keittiöverkon ja kaupungin ostamien ruokapalvelujen hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kehitettiin laskuri, jonka avulla hiilijalanjälkeä voidaan laskea.

Turun kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan päivittäin lähes 20 000 ruoka-annosta.

Siitä aiheutuu vuoden aikana noin 5 350 tonnin kasvihuonekaasupäästöt.

Yhden aterian päästöiksi tulee noin 1,4 kg ja yhden ruokailijan vuosipäästöiksi 0,3 tonnia.

Ruoan osuus ruokapalveluiden hiilidioksidipäästöistä on 84 prosenttia. Ruokahävikiksi päätyvän syömäkelpoisen ruoan päästöjen osuus on 10 prosenttia. Loput kuusi prosenttia päästöistä aiheutuvat lähinnä sähkön- ja lämmön kulutuksesta.

Ruoan kuljettamisen merkitys on vähäinen.

Yhteensä ruoan osuus ruokapalvelujen päästöistä on tällä hetkellä noin 5 000 tonnia, mikä on enemmän kuin koko Turun alueen maatalouden aiheuttamat 3 700 tonnin päästöt.

Kiihdyttämö -hankkeessa tarkasteltiin Turun kaupungin keittiöverkon ja kaupungin ostamien ruokapalveluiden hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä. Tuloksena kehitettiin laskuri, jonka avulla saadaan esiin ruokapalvelujen eri osa-alueiden merkitys hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Suomalaisen keskiverto hiilijalanjälki on 10 300 kiloa CO2e vuodessa. Siitä liikenteen ja matkailun osuus on noin 2 200 kiloa, ruoan 2 100 kiloa.

Valtaosa suomalaisten hiilijalanjäljestä, 33 prosenttia koostuu asumisen aiheuttamista päästöistä. Jopa neljännes päästöistä aiheutuu muusta kulutuksesta kuin ruoasta ja liikkumisesta.

Oman hiilijalanjälkensä voi mitata esimerkiksi Sitran testistä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.