Turun AMK:n HEPO-hanke selvittää lannan mahdollisuuksia

Tiina Naula
Hevosenlantaa kertyy pienillekin hevostiloille runsain mitoin. Arkistokuva.
Hevosenlantaa kertyy pienillekin hevostiloille runsain mitoin. Arkistokuva.

Heppaharrastusten yleistyessä Turun AMK:ssa on ryhdytty pohtimaan lannan potentiaalia.

Ammattikorkeakoulun koordinoimassa HEPO-hankkeessa selvitetään Varsinais-Suomen hevostilojen lantamäärät, hevosenlannan polttamisesta kiinnostuneet kattilalaitokset, kuivikkeiden käyttö ja logistiset ratkaisut.

Selvityksen perusteella arvioidaan hevosenlannan hyödyntämispotentiaalia energiaksi ja taloudellista kannattavuutta Varsinais-Suomessa.

Hevostiloilla on usein muuta maataloutta vähemmän peltopinta-alaa lannan levittämiseen, joten lannalle on etsittävä sijoituspaikkaa muualta.

– Lainsäädäntö muuttui viime vuoden lopulla. Se mahdollistaa hevosenlannan hyötykäytön aiempaa helpommin, toteaa hankkeen projektipäällikkö Pekka Alho Turun ammattikorkeakoulusta.

Turun seudulle tärkeän hevosenlannan vastaanottopisteen toiminta Topinojalla on muuttunut.

Alustavien yhteydenottojen perusteella kiinnostusta hevosenlannan energiakäytön kehittämiseen on nykyisin sekä hevostiloilla että lämpölaitoksilla.

– Hevosenlanta on noussut yhdeksi mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi uuden lämpölaitoksen suunnittelun yhteydessä, sanoo toimitusjohtaja Anne Ahtiainen Liedon Lämpö oy:sta.

Lannan poltto vaatii vanhalta kattilalta jonkin verran muutoksia ja järkevintä olisi huomioida se jo uuden laitoksen suunnitteluvaiheessa. Lantaa voidaan polttaa hakkeen joukossa viidestä kahteenkymmeneen prosenttia.

Turun ammattikorkeakoulun hankkeen tutkimusaineistoa kerätään vuoden loppuun asti.

Turku AMK toteuttaa HEPO-hankkeen yhteistyössä Turun Hippos ry:n, Pro Agria ry:n ja Suomen Ratsastajainliiton kanssa.

HEPO-hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 sekä Varsinais-Suomen alueellista maaseudun kehittämissuunnitelmaa. Hanketta rahoittaa EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.