Rakkauden kokemuksen voi mallintaa – tutkijoiden mukaan tietoisuus on luonnonilmiö, jota voi tutkia

Riitta Salmi
Tutkijoiden mukaan rakastunut henkilö on luonnonilmiö, jota voidaan tutkia.
Tutkijoiden mukaan rakastunut henkilö on luonnonilmiö, jota voidaan tutkia.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat tuskastuivat filosofian ja neurotieteen kaksijakoiseen ajatusmalliin, jossa tietoisuus määritellään ei-fysikaalisena mallina. Syntyi tutkimus, joka osoittaa, että tietoisuus on luonnonilmiö, joka ei poikkea ihmeemmin muista luonnonilmiöistä. Tutkijoiden kehittämän mallin mukaan tietoisuutta on mahdollista havaita ja mallintaa. Tutkijoiden tavoitteena on purkaa vallalla oleva ajatus, että kokemukset ovat perustavanlaatuisesti erilaisia ilmiöitä kuin fysikaaliset ilmiöt, kuten hermosolujoukkojen aktivoituminen.

– Jos määrittelemme tietoisuuden ja fysikaalisen toisensa poissulkevina käsitteinä, emme ikinä voi selittää miten aivot luovat kokemusmaailmamme. Tutkimuksemme osoittaa, että tietoisuus on jatkumossa kaikkien muiden luonnonilmiöiden kanssa. Karkeasti ilmaisten kokemuksemme on tehty atomeista. Tämä on tärkeää maailmankuvamme ja ihmiskäsityksemme kannalta, tutkimuksen vastaava kirjoittaja, filosofian ja psykologian tohtori Jussi Jylkkä sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Kaksijakoinen ajattelu voi tutkijoiden mukaan johtaa siihen, että lääkehoitoa pidetään parempana hoitomuotona.

– Viitekehyksemme kertoo miksi ja miten tietoisuutta voi tutkia tieteellisesti. Tällä on sovelluksia vaikkapa lääketieteessä. Edelleen voi törmätä dualistiseen ajatteluun, että aivot ovat jotenkin todellisemmat kuin ajatukset, mikä voi johtaa lääkehoitojen suosimiseen terapian sijasta. Teoriamme mukaan aivojen ja ajatusten välillä on vain näkökulmaero, tutkimuksen toinen kirjoittaja, kognitiivisen neurotieteen dosentti Henry Railo toteaa tiedotteessa.

Neurotieteessä on onnistuttu selvittämään tietoisuuden aivoperustaa. On saatu selville, millaiset aivovauriota johtavat tajuttomuuteen ja on olemassa teorioita siitä, miksi näin tapahtuu. Tutkimuksen tekijät kaipaavat kuitenkin lisäksi tietoa siitä, miksi aivotoimintaan liittyy tietoisia kokemuksia.

– Tästä syystä monet tutkijat etsivät tietoisuuden ”x-faktoria”, jotain tuntematonta ja täysin uutta mekanismia, joka ikään kuin muuttaa täysin ei-tietoiset, fysikaaliset prosessit tietoisiksi. Tutkimuksemme pääväite on, ettei tällaista mystistä mekanismia tarvita, vaan neurotiede voi tutkia tietoisuutta aivan kuin mitä tahansa luonnonilmiötä, Railo kertoo.

Tutkijoiden mukaan jokainen voi omakohtaisesti todeta tietoisuuden olevan olemassa, mikä osoittaa sen, että maailmassa on ainakin joitain fysikaalisia ilmiöitä, jotka ovat tietoisia. Tutkijat käyttävät esimerkkinä kokemusta rakkaudesta.

– Otetaan vaikkapa Pekka, joka kokee rakkautta, ja neurotieteilijä Mari, joka tarkkailee Pekan rakkauden kokemuksen hermostollisia mekanismeja. Marille Pekan kokemus on ulkoinen luonnonilmiö: se on ilmiö, joka tuottaa Marin tarkastelemat aivokuvat ja joita Mari mallintaa tieteellisin termein. Pekka taas ei havaitse rakkautta tai tietoisuuttaan välillisesti, vaan hän itse on se luonnonilmiö, jota Mari tarkkailee, tutkijat kuvaavat.

– Tämä on tutkimuksemme toinen keskeinen tulos: Marin tieteellinen selitys Pekan tietoisuudesta on osa Marin tietoisuutta. Tässä mielessä tietoisuus määrittää tieteen rajat. Tieteilijä ei voi ikinä astua tietoisuutensa ulkopuolelle ja katsoa, millainen maailma itsessään on, Jylkkä summaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
S.F.
Ison kysymyksen äärellä
"Teoriamme mukaan aivojen ja ajatusten välillä on vain näkökulmaero"
- kauniisti sanottu. Ja juuri noin ajatteli aikoinaan myös Baruch Spinoza. Uskon, että tuo lähtökohta voi osoittautua hyvinkin hedelmälliseksi ja voi viedä useampiakin tieteenaloja suuresti eteenpäin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Katja Bloigu
Nanoteknologiaan
Ii hän se on. Usassa tutkitaan ja voi opiskella tietoisuudentutkimusta useassa yliopustossa ja monia turkimusinstituutteja. Suomessa asiasta harvoin mitään esillä. Oikeastaan ihan perusasiouta. Tietousuus on nanoteknomogiaa. Kaikki energia täällä perustuu samoihin lakeihin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »