Katoamisilmoitukset pitävät poliisin kiireisenä kesällä – osaatko toimia, jos kohtaat harhailevan muistisairaan tai läheisesi katoaa?

Mikael Rydenfelt

Kesäkuukausien aikaan poliisi tiedottaa ahkerasti kadonneista suomalaisista. Eniten poliisi etsii kotoaan kadonneita muistisairaita, vanhuksia ja lapsia.

Pelkästään Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toiminta-alueella on viimeisen kuukauden aikana ollut 29 kadonneisiin vanhuksiin liittyvää tehtävää.

Myös Lounais-Suomessa kadonneita etsitään kovalla tahdilla. Poliisi kertoi viimeksi eilen ihmisen etsinnöistä Kemiönsaarella. Mies löytyi vapaaehtoisen pelastuslaitoksen avulla.

Kadonneet muistisairaat löydetään usein, kun esimerkiksi lähialueella partioinut poliisipartio tai sivullinen ohikulkija on huomannut harhailevan tai sekavasti käyttäytyneen vanhuksen. Jos kadonneesta vanhuksesta on ilmoitettu hätäkeskukseen, on heidät löydetty usein viranomaisyhteistyönä ja vapaaehtoisten etsijöiden avulla.

Tyypillisesti katoamiset tapahtuvat kotoa, sairaalasta tai hoitokodista.

– Meillä on ollut tapauksia, joissa vanhus on saattanut liikkua hyvinkin pitkän matkan sekavan oloisena, eivätkä ohikulkijat ole soittaneet hätäkeskukseen. Ihmisten tulee ottaa huomioon ja tiedostaa, että sekavan oloisista ulkona harhailevista vanhuksista tulee ilmoittaa hätäkeskukseen, painottaa ylikomisario Jussi Huhtela tiedotteessa.

Poliisi painottaa, etteivät katoamiset ja niihin puuttuminen koske ainoastaan muistisairaita tai vanhuksia. Ilmoitus- ja auttamisvelvollisuus koskee myös erityisesti pieniä lapsia.

– Ihmiset tuntuvat olevan varsinkin kaupunkialueella kovin arkoja kysymään yksin kulkevalta pieneltä lapselta mihin tämä on menossa ja missä hänen vanhempansa ovat. Lapset ja muistisairaat vanhukset eivät pysty huolehtimaan samalla tavalla itsestään, ja kesäkuukausinakin yöt voivat olla hyvin kylmiä, puhumattakaan esimerkiksi vesistöjen vaaroista, ylikomisario huomauttaa.

Entäs sitten, jos oma perheenjäsen tai läheinen katoaa?

Ennen katoamisilmoituksen tekemistä tulee varmistaa, ettei henkilö ole mennyt sukulaisten tai ystävien luo, kesämökille tai muuhun tuttuun paikkaan.

Jos henkilö on kadonnut ennekin, tulee ensimmäisenä tarkistaa paikka, josta hän löytyi viimeksi. Myös lähialue kannattaa tarkastaa hyvin, samoin kuin lähistön sairaalat ja terveyskeskukset.

Tutkimusten mukaan kadonnut on useissa tapauksissa löytynyt varsin läheltä kotiaan tai sitä paikkaa, josta henkilöstä on tehty viimeiset havainnot.

Jos kadonneella on käytössään uudehko älypuhelin, siinä on käytännössä aina oma gps-pohjainen paikannussovellus, kuten Find my iPhone tai Samsung Dive. Monet ovat myös antaneet sosiaalisen median sovelluksille, kuten Facebookille tai Snapchatille oikeuden jakaa sijaintiaan laitteen ollessa internet-yhteydessä. Sovellusten avulla kadonneen sijaintia voidaan yrittää selvittää.

Terveysalalla saatetaan kuitenkin kieltäytyä antamasta tietoja vaitiolovelvollisuuteen vedoten.

Poliisi vastaa kadonneen henkilön etsinnästä sisämaassa ja sisävesialueilla. Merellä etsinnästä vastaa rajavartiolaitos.

Jos on syytä epäillä, että kadonnut henkilö on rikoksen uhri, hengenvaarassa tai kyvytön huolehtimaan itsestään, tulee ilmoitus tehdä soittamalla hätänumeroon. Lisäksi jos kadonneen epäillään joutuneen onnettomuuteen, etsinnät käynnistetään välittömästi.

Etsintöjen käynnistämiseen vaikuttaa myös säätila.

Jos kadonnut jää välittömistä etsintätoimista huolimatta löytymättä, hänestä tulee tehdä virallinen katoamisilmoitus paikallisella poliisilaitoksella. Mukaan poliisilaitokselle tulee ottaa tuore valokuva kadonneesta. Poliisi tarvitsee kadonneen henkilötiedot, tuntomerkit ja tiedot hänen mahdollisesti käyttämästään kulkuvälineestä.

Etsintä helpottuu, jos poliisi saa tietoa myös kadonneen taustasta, mielentilasta, suunnitelmista, rahavaroista ja muista varusteista.

Jos katoamistarina saa onnellisen lopun ja kadonnut löytyy tai tulee omatoimisesti kotiin, tulee siitä ilmoittaa välittömästi poliisille. Ilmoitus löytymisestä tulee tehdä samalle taholle minne myös katoamisilmoitus on tehty, eli joko poliisilaitokselle tai hätänumeroon.

Kohdatessasi sekavasti käyttäytyvän tai harhailevan vanhuksen tai lapsen

Toimi näin

Seuraa hetki hänen liikkeitään ja arvioi voisiko vanhus olla mahdollisesti muistisairas ja karkuteillä. Jos kyse on pienestä lapsesta, arvioi onko hän sen ikäinen, että hän voisi liikkua turvallisesti yksin.

Kysy vanhukselta tai lapselta, että onhan kaikki varmasti kunnossa. Lapselta kannattaa tiedustella, että tietäähän tämä varmasti missä hänen vanhempansa ovat. Jos vanhus tai lapsi vaikuttavat vähänkään paniikinomaisilta, kannattaa ensin rauhoitella heitä hetki ja soittaa tämän jälkeen hätäkeskukseen.

Soita hätäkeskukseen, jotta tieto heidän löytymisestään ja liikkeistään tulee myös viranomaisten tietoon.

Tuntomerkit, jotka kannattaa kertoa poliisille

Jos läheisesi on kadoksissa ja ilmoitat katoamisesta viranomaisille, toimita poliisille kattavat tuntomerkit henkilöstä.

Poliisin tulee tietää kadonneen tarkat henkilötiedot, eli nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero. Tärkeitä tietoja ovat myös henkilön ikä, pituus, paino, ruumiinrakenne, hiusten väri, pituus, muoto ja mahdollinen kaljuuntuminen, silmien väri, silmälasit, sekä erityistuntomerkit kuten proteesit, kuulolaitteet, invaliditeetti, tatuoinnit, ontuminen tai muu liikkumisen erityispiirre.

Tunnistamista helpottaa myös, jos osaat kertoa kadonneen tyypillisestä vaatetuksesta tai kertoa, mitä hänellä oli katoamishetkellä yllään. Sekä vaatteiden väri että kunto ja mahdolliset repeämät ovat tärkeitä tietoja.

Jos kadonnut on mahdollisesti liikkeellä kulkuvälineellä, tulee siitäkin kertoa tarkat yksityiskohdat viranomaisille. Esimerkiksi polkupyörän merkki, väri ja malli, moottoriajoneuvon merkki, malli, väri ja rekisteritunnus on hyvä selvittää ennen poliisilaitokselle astelua.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.