Luonto inspiroi lastenkirjailija Reetta Niemelää

Reetta Niemelä on kirjoittanut lastenkirjoja jo 20 vuoden ajan.

Jari Laurikko
Reetta Niemelä tiesi jo lapsena haluavansa kirjailijaksi.
Reetta Niemelä tiesi jo lapsena haluavansa kirjailijaksi.

– En tee töitä kellon mukaan, vaan työskentelyssäni pyrin ajattomuuden tunteeseen, lastenkirjailija Reetta Niemelä kertoo.

Hän työskentelee Raision kodistaan käsin ja näin kesäaikaan työpaikka on usein Maskussa sijaitseva kesämökki.

– Siellä minulla on villipuutarha ympärillä, hän kuvaa.

Muutenkin Niemelälle on tärkeää olla luonnon ympäröimänä. Kun hän on saanut kirjoittamisesta tarpeekseen, hän lähtee usein kävelylle luontoon. Iso osa hänen työstään on ajattelua ja ideointia, mikä onnistuukin hyvin ulkona liikkuessa.

Varsinaisia lomia tuottelias kirjailija ei useinkaan pidä, vaan sen sijaan hän pyrkii rytmittämään työnsä niin, että välillä aikaa jää myös oleskelulle.

– Ja välillä on tietysti vapaita välipäiviä, hän sanoo.

Luonnon tärkeys heijastuu myös Niemelän tuotannossa. Hän on kirjoittanut paljon lapsille suunnattuja tietokirjoja, kuten Milja-kirjat, joissa tieto yhdistyy fiktiivisiin tarinoihin. Teoksissa käsitellään usein lasten suhdetta luontoon ja eläimiin.

– Ja esimerkiksi Tikkumäki-sarja on hevossarja, jossa teemana on hevosten hyvinvointi ja olen pyrkinyt tuomaan kirjoissa esille hevosten näkökulmaa ja sitä, mitä hevoset voisivat tuntea, Niemelä sanoo.

Äänen eläimille Niemelä haluaa antaa myös tulevassa, vielä työn alla olevassa kirjassaan.

– Siinä tuodaan esille eläinlajeja, jotka herättävät voimakkaita tunteita ihmisissä. Teokseen tulee näiden eläinten, esimerkiksi puutiaisen, suden, merimetson ja ampiaisen lähettämiä kirjeitä ihmisille, Niemelä paljastaa.

Niemelä kertoo, että hänellä on työn alla aina yhtä aikaa useampikin kirja. Tällä hetkellä häneltä on ilmestymässä syksyllä Sammakon julkaisema ”Pieni kuljeskelukirja” sekä uusi osa Tikkumäki-sarjaan. Lisäksi syksyllä julkaistaan ”Kammotuksia”-niminen runokirja.

Ideointivaiheessa hänellä on lisäksi teokset maaotuksista ja villimehiläisistä.

– Olen sitä varten tutkimassa maaperän mikrobeja ja esimerkiksi matojen elämää. Olen myös tehnyt muutaman erakkomehiläispesän, jotta voin seurata niiden eloa, Niemelä kertoo.

Hän kertoo, että parasta kirjailijan ammattissa onkin se, kun saa perehtyä eri aihepiireihin monipuolisesti. Hän nauttii myös kuvakirjojen tekemisestä.

– Olen aina ollut kiinnostunut kuvan ja tekstin suhteesta, hän sanoo.

Niemelä innostui kirjailijan urasta jo lapsena. Kymmenvuotiaana paljon kirjoittavalle ja lukevalle tytölle haaveammatti oli tietenkin kirjailija.

Lukioikäisenä hän alkoi lähettää tekstejään eri tahoille ja vuonna 1997 hän voitti Runo-Kaarina-palkinnon, minkä myötä hän sai julkaistua ensimmäisen teoksensa ”Joen huoma on aina valoisa” -runokirjan.

Milja-sarjan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2002. Parinkymmenen vuoden aikana Niemelä on julkaissut parikymmentä teosta, niin kuvakirjoja alle kouluikäisille kuin romaaneja juuri lukemaan oppineillekin. Hän ollut tekemässä myös oppikirjoja, joista uusimmat, Vilske-Aapinen ja Vilske-lukukirja sekä Kummaa-eskarikirja ilmestyivät pari vuotta sitten.

Niemelä haluaa kannustaa osaltaan lapsia lukemisen pariin ja haluaa innostaa lapsia ja perheitä myös tutustumaan lasten runoihin.

– Kannattaa suunnata kirjastossa lasten runohyllyille. Runokirjoista löytää jokaiselle jotakin, ja niitä on helppo lukea esimerkiksi illalla juuri sen verran kun haluaa, hän sanoo.

Omia runojaan Niemelä on kiertänyt lukemassa eri tapahtumissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Lauantaina, Runon ja suven päivänä Niemelä on lukemassa runojaan Turun pääkirjaston Go Runo Go -tapahtumassa.

Go Runo Go, Runon ja suven päivä 6.7. kello 12–16. Turun pääkirjasto, kirjastopiha.

"Runokirjoista löytää jokaiselle jotakin, ja niitä on helppo lukea esimerkiksi illalla juuri sen verran kun haluaa."

Reetta Niemelä

Syntynyt 1973 Turussa, asuu Raisiossa.

Lastenkirjailija, runoilija.

Tunnettu erityisesti Milja-kirjoista sekä Tikkumäki-sarjasta.

Julkaissut yhteensä noin 20 teosta.

Voittanut useita kirjallisuuspalkintoja, muun muassa Runo-Kaarinan, Suomen Kirjailijaliiton esikoiskirjapalkinnon, Aboa-palkinnon ja Tietopöllöpalkinnon.

Ollut perustamassa turkulaista kirjailijayhdistys Kapustarintaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.