Väitös: Kännyköissä käytettävää harvinaista indium-metallia esiintyy rapakivigraniittien yhteydessä – tutkija löysi Suomen ensimmäisen havainnon

Jori Liimatainen

Turun yliopistossa tarkastetaan väitöskirja, jossa on tarkasteltu elektroniikkateollisuudelle tärkeän harvinaisen indium-metallin esiintymistä rapakivigraniittien yhteydessä. Indiumia käytetään esimerkiksi nestekide-, plasma- ja OLED-näytöissä, televisioissa, matkapuhelimissa sekä kannettavissa tietokoneissa.

Indiumin maailmanmarkkinoita hallitsee Kiina, joka tuottaa yli puolet maailman indiumista. Kysynnän ja tarjonnan suhde on tällä hetkellä lisännyt kiinnostusta etsiä indiumia.

– Väitöskirjassani tarkastelen kahta Fennoskandian kaakkoisosassa sijaitsevaa, rapakivigraniitteihin liittyvää indiumpitoista esiintymää. Rapakivigraniitit ovat iältään nuorempia kuin muut graniitit ja eroavat myös tavallisista graniiteista usein ulkonäöllisesti. Pääasiallinen tutkimusalueeni oli Loviisan Sarvlaxvikenissä, josta löysimme tutkimusryhmän kanssa useita indiumpitoisia juonia. Halusimme tutkia myös syntyolosuhteiltaan erityyppistä rapakiviin liittyvää esiintymää, jonka vuoksi toisena tutkimuskohteena oli Venäjän Laatokan Pitkärannan karsimalmi, filosofian maisteri Mira Valkama kertoo.

Yliopiston tiedotteen mukaan indiumia esiintyy yleensä sinkkipitoisessa malmissa, jossa se on useimmiten sinkkivälke-nimisessä mineraalissa. Pääsääntöisesti näin on myös molemmilla Valkaman tutkimusalueilla, mutta lisäksi hän havaitsi roquesiitti-nimistä indium-mineraalia. Roquesiitti-havainto on ensimmäinen Suomessa, ja myös ensimmäinen Pitkärannan alueella.

Eri vaiheissa syntyneet rapakivigraniitit ovat avainasemassa indiumin muodostumiselle suotuisille syntyolosuhteille. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että myöhäisessä vaiheessa syntyneiden rapakivigraniittien fluidien, eli kallioperässä kulkevien liuosten ominaisuudet, kuten kloori- ja rikkipitoisuudet vaikuttavat metallien rikastumiseen. Sarvlaxvikenin alueella on tunnistettu niin sanottu myöhäisen vaiheen rapakiviesiintymä, jonka uskotaan olevan metalleja rikastaneen fluidin lähde.

Valkaman väitöskirjasta käy ilmi, että Sarvlaxvikenin esiintymä on indium-pitoisuudeltaan erittäin korkea. Juonia on useita ja alueella suoritettujen maaperän geokemiallisten tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että niitä on runsaasti vielä löytämättä. Alueen esiintymää ei ole kuitenkaan mahdollista hyödyntää taloudellisesti, sillä se on kaiken kaikkiaan laajuudeltaan pienehkö ja sijaitsee alueella, josta sen hyödyntäminen olisi hankalaa. Lisäksi indiumin rikastusta vaikeuttaisivat muut esiintymän mineraalit kuten arseenikiisu.

– Väitöstutkimukseni on kuitenkin osoittanut, että herkkyys indiumin muodostumiseen on olemassa tietynlaisessa rapakivigraniittiympäristössä. Tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, kun tutkitaan muita rapakivialueita, joilla on vastaavat syntyolosuhteet. On hyvinkin mahdollista, että Suomesta vielä löytyy taloudellisesti hyödynnettävissä oleva indium-esiintymä, Valkama toteaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.