Tutkimus: sienimyrkkyjen tarkempi mittaus vähentää hukkaviljaa

Tapani Yli-Mattila
Punahomeen saastuttamaa kauraa Turun lähistöltä heinäkuun lopulla 2012.
Punahomeen saastuttamaa kauraa Turun lähistöltä heinäkuun lopulla 2012.

Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä.

Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.

Euroopassa on kaksi ihmisille myrkyllistä punahomepopulaatiota, joista pohjoisempi on erityisen yleinen kaurassa. Elintarvikeyritykset seulovat käyttämäänsä viljaa punahomeen varalta. Pikamenetelmien mittaustaulukko on kalibroitu niin, että ne yliarvioivat jonkin verran viljan mykotoksiinipitoisuutta.

– Tämä vähentää kuluttajien mykotoksiiniriskiä, mutta lisää riskiä, että viljelijöiden vilja hylätään, vaikka se ei sisältäisi liikaa mykotoksiineja, sanoo Taha Hussien Abodalam.

Tapani Yli-Mattila
Väittelijä Taha Hussien Abodalam keräämässä kauranäytteitä koeruuduilta maatilalta Marttilassa.
Väittelijä Taha Hussien Abodalam keräämässä kauranäytteitä koeruuduilta maatilalta Marttilassa.

Suomessa ensimmäiset punahomeiden toksiinien aiheuttamat eläintautiepidemiat havaittiin 1930-luvulla. EU on määrännyt yleisimmille mykotoksiineille suurimmat sallitut pitoisuudet elintarvikkeissa.

– Emme tiedä, miten mykotoksiinien saastuttamia elintarvikemateriaaleja voitaisiin tehdä myrkyttömiksi siten, että niiden syömiskelpoisuus säilyisi. Siksi meidän pitää löytää nopeita ja edullisia menetelmiä mykotoksiiniriskin ennustamiseksi elintarvikkeissa.

Väittelijän mukaan tämä edellyttää mykotoksiinia tuottavien sienten tunnistamista, havaitsemista ja määrän arviointia varhaisessa vaiheessa sadonkorjuun jälkeen tai jopa ennen sadonkorjuuta.

– On haastavaa ottaa näytteitä esimerkiksi useiden tonnien viljaerästä, jossa on muutama saastunut jyvä, Adodalam toteaa.

Väitöksen alana on molekulaarinen kasvibiologia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.