Topinojalla tutkitaan kotiroskisten sisältöä

Jonny Holmén
Jätteitä tutkittiin Topinojan jätekeskuksessa myös vuonna 2015. Tutkimusteltassa lajiteltiin tuolloin käsin polttokelpoista jätettä 38 eri jätejakeeseen.
Jätteitä tutkittiin Topinojan jätekeskuksessa myös vuonna 2015. Tutkimusteltassa lajiteltiin tuolloin käsin polttokelpoista jätettä 38 eri jätejakeeseen.

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Topinojan jätekeskuksessa käynnistyi eilen maanantaina polttokelpoisen jätteen sekä biojätteen lajittelututkimus. Kahden vuoden välein toteutettavan seurantatutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa yhdyskuntajätteen koostumuksesta. Polttokelpoisen jätteen osalta tutkitaan etenkin sitä, miten muovipakkausten erilliskeräyksen käynnistyminen sekä biojätteen keräyksen lisääntyminen ovat vaikuttaneet jätteen koostumukseen. Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä selvitetään ruokahävikin määrää tarkastelemalla sekä erilliskerättyä että polttokelpoisen jätteen seassa olevaa biojätettä.

– Muovipakkausten erilliskeräyksen käynnistymisen ja biojätteen erilliskeräysvelvoitteiden tiukentamisen olettaisi jo näkyvän polttokelpoisen jätteen koostumuksessa eli kierrätyskelvotonta sekajätettä sisältävän kotiroskiksen sisällössä. Tutkimuksesta on tekeillä opinnäytetyö, jossa keskitytään selvittämään juuri tätä asiaa, tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaava ajojärjestelijä Matti Kakko kertoo LSJH:n tiedotteessa.

LSJH:n alueella ei ole aiemmin tutkittu biojätteen koostumusta. Tutkittavat jätteet kerätään kotitalouksilta ennalta määrätyiltä tyhjennysreiteiltä. Näytteitä kerätään erilaisista kohteista, jotta pystytään vertailemaan keskenään haja-asutusalueilta ja taajamien taloyhtiöiltä kerättyjen jätteiden koostumusta.

Tutkimuksen tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi jäteneuvonnan ja jätteenkäsittelyjen kehittämisessä.

– Kun meneillään olevan tutkimuksen aineistoa verrataan vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen tuloksiin, saadaan tietoa siitä, miten lajittelutottumukset muuttuvat alueella, ja minkälainen vaikutus erilliskeräysjärjestelmillä on jätteiden koostumukseen. Alueen tuloksia verrataan myös valtakunnallisiin tuloksiin muiden suomalaisten jätelaitosten vastaavista tutkimuksista. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan myöhemmin, Kakko toteaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.