Hajujen ja makujen maailmassa on alati ammennettavaa

Ruokatutkija, apulaisprofessori Mari Sandell inspiroituu ihmisten yksilöllisistä aistimaailmoista. Ruoka on hänelle tärkeä osa arkea niin töissä kuin vapaalla.

Marttiina Sairanen
– Ruoka on niin kokonaisvaltainen osa arkea, etten edes tiedä milloin se on työtä ja milloin vapaa-aikaa. Ruoka on monen päivän ainoa piristys. Ruokaa on kivaa tehdä, mutta vielä kivempaa on syödä yhdessä, Mari Sandell kertoo.
– Ruoka on niin kokonaisvaltainen osa arkea, etten edes tiedä milloin se on työtä ja milloin vapaa-aikaa. Ruoka on monen päivän ainoa piristys. Ruokaa on kivaa tehdä, mutta vielä kivempaa on syödä yhdessä, Mari Sandell kertoo.

Tapaan ruokatutkija Mari Sandellin Turun yliopiston Flavoria-ravintolan ulkopuolella. Aivan tavalliselta opiskelijaravintolalta näyttävä Flavoria on tutkimusravintola, jossa tutkitaan monitieteellisesti muun muassa ihmisten ruokavalintoja ja syömistä. Aistikattila-tilassa ruokailuympäristöä voidaan muokata esimerkiksi muuttamalla äänimaisemaa tai itse tilaa ja tarkastella, miten muutokset vaikuttavat ruokailukokemukseen.

– Oma tiimini tutkii muun muassa aistien käytön yksilöllisyyttä. Jollakin voi olla niin dominoiva hajuaisti tai tuntoaisti, että se voi aiheuttaa rajoituksia syömisen suhteen.

Sandell on lääketieteellisen tiedekunnan aistinvaraisen havaitsemisen apulaisprofessori, joka väitteli tohtoriksi pääaineenaan elintarvikekemia. Hän kertoo, että häntä inspiroivat ihmisten yksilölliset aistimaailmat, moniaistinen kokeminen ja näiden vaikutus ihmisten arjessa.

Sandell muistaa hoksanneensa jo varhain, että hajumuistot ovat ihmiselle voimakkaita.

– Olen jostain syystä aina ollut hirveän kiinnostunut siitä, miten kemialliset aistimukset kuten maku tai haju vaikuttavat ihmisen ja ruuan suhteeseen ja siihen, mistä kukin tykkää.

Varhaislapsuus on herkkää aikaa pysyvien ruokamieltymysten muodostumiselle, Sandell sanoo. Sieltä asti voi jäädä joko traumoja tai positiivisia kokemuksia, joiden rooli myös aikuisen arjessa on suuri.

– Jos jostakin ruuasta on lapsena tullut paha olo, siitä voi olla vaikea päästä yli, ja muisto palaa kun saa aikuisena saman ruuan eteen. Voi oppia välttelemään tiettyjä ruokia, kuten kasviksia.

Sandell tekee työnsä puolesta yhteistyötä muun muassa koulujen ja päiväkotien kanssa. Hän on ollut jo vuosikymmenen ajan mukana kehittämässä varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluvaa aistilähtöistä ruokakasvatusta, jonka Turku otti käyttöön ensimmäisten joukossa Suomessa. Siinä ymmärretään, että jo pienet lapset ovat aisteiltaan yksilöitä, ja näitä ominaisuuksia on hyvä tukea.

Sandell muistuttaa, että lapsena ja nuorena on helpompi totutella ruokiin. Hän korostaa, että ihmisellä on toki vapaus valita, mitä haluaa syödä, mutta ruokavalintojaan voi tarkastella myös terveyden kannalta.

– On järkevää suosia sitä, mikä tukee hyvinvointia.

Ruuassa on muutakin kuin maku, joka voi ratkaista, onko sen syöminen epämiellyttävää. Jos lapsi arastelee tietyn ruuan edessä, sitä ei tarvitse heti lähteä maistamaan. Sandell ottaa esimerkiksi porkkanaraasteen.

– Se voi näyttää mössöltä tai tuntua liukkaalta. Siihen voi tutustua vaikkapa kokonaisen porkkanan avulla, kokeilla miltä se tuntuu käsissä, tutkia sen väriä ja pilkkoa siitä kiekkoja, nähdä miten se muuttuu. Tässä vaiheessa työskennellään sormilla ja silmillä, ja siitä irtautuu jatkuvasti hajua. Tämä voi olla se linkki, jonka avulla lapsi saa lopulta porkkanaa suuhun.

Sandell kertoo oivaltaneensa jälkikäteen olleensa itse kranttu lapsi, joka oli ruokapöydässä hidas.

– Varmasti aiheutin vanhemmillleni haasteita. Pyörittelin ruokaa, enkä voinut syödä lihapullia kastikkeessa, vaan niiden piti olla kuivia. Jouluruokakin oli minulle erilaista kuin muille.

Hajujen ja makujen maailma seuraa Sandellia kiireisestä työstä myös vapaa-ajalle. Joskus ruoka onkin hyvä tapa nollata arjen keskellä. Sandell kertoo olevansa innokas kotikokki, joka pitää arkisesta perusruuasta ja perusraaka-aineista. Perheessä kokataan yhdessä ja suositaan riistaa, kalaa, marjoja, sieniä ja yrttejä. Pöydässä on tärkeää olla väriä esimerkiksi värikkäiden salaattien muodossa.

– Ruoka on niin kokonaisvaltainen osa arkea, etten edes tiedä milloin se on työtä ja milloin vapaa-aikaa. Ruoka on monen päivän ainoa piristys. Ruokaa on kivaa tehdä, mutta vielä kivempaa on syödä yhdessä, Sandell kertoo.

Sandell toimii myös Lounais-Suomen ruokakulttuuriyhdistys Kaffeli ry:n puheenjohtajana. Kaffeli järjestää kesäisin Turussa Neitsytperunafestivaalin. Kesäkuussa maistellaan jälleen lähellä kasvatettua varhaisperunaa jo yhdeksättä kertaa.

– Festivaalilla haluamme juhlia varhaisperunaa, jonka satokausi alkaa täältä Varsinais-Suomesta. Monelle suomalainen kesä alkaa siitä, että saa uuden perunan lautaselle.

Sandell kuvailee festivaalia lämminhenkiseksi tapahtumaksi, joka kerää ihmiset yhteen.

– Tapahtumassa on aina paljon ihmisiä koolla, ja siellä syödään yhdessä. Monelle ruokailu voi olla ainoa päivän sosiaalinen hetki.

Neitsytperunafestivaali 14.–15.6. Turussa Panimoravintola Koulun pihalla.

"Jos jostakin ruuasta on lapsena tullut paha olo, siitä voi olla vaikea päästä yli, ja muisto palaa kun saa aikuisena saman ruuan eteen."

Mari Sandell

Syntynyt 12.11.1973 Halikon Vaskiolla. Asuu Turussa.

Aistinvaraisen havaitsemisen apulaisprofessori Turun yliopistossa. Ruokatutkija, flavorikemian ja aistimisen dosentti. Flavorian tieteellisen johtoryhmän puheenjohtaja. Kaffeli ry:n puheenjohtaja.

Soittaa kansanmusiikkia useissa kokoonpanoissa. Pääinstrumenttina on haitari.

Perheeseen kuuluvat puoliso sekä 12-vuotias poika sekä kaksi mäyräkoiraa.

Motto: "Parhaimmillaan ruoka on päivän piristys ja kokonaisvaltainen elämys".

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.