Kolumni: Keskittymistreeni palapelillä

Jori Liimatainen

Musiikin tekeminen on kuin palapelin rakentamista, hallitusta rakennetaan kuin palapeliä, elämä on kuin palapeliä. Palapeliin voi verrata monia asioita. Itselleni palapeli on pitkästä aikaa jälleen elämässä läsnä.

Kaapista löytyi jälkikasvun ennen rakentamaton 500 palan pegasos-kuva. Maalausta muistuttava kuva on sen verran hieno, että päätimme aloittaa kumppanini kanssa yhteisen harrastuksen, palapelin omistajalla kun ei kokoamiseen ollut motivaatiota.

Hetken aikaa epäilin omaakin motivaatiotani ja sitä, kykenenkö katkaisemaan hektistä elämänmenoani ja keskittymään moiseen.

Mielessäni palapelit ovat liittyneet lapsuuteen, niitä kootaan lapsena tai lapsen kanssa. Siinä palat sitten olivat keittiön pöydällä. Ensimmäinen turhautuminen oli tulla jo alkumetreillä, kun nurkka- ja reunapaloja ei ollut löytyä satojen palojen joukosta riittävän vauhdikkaasti, saatikka seuraavia toisiinsa sopivia kappaleita.

Nopeasti puuha alkoi kuitenkin kiehtoa. Palapeli rakentui sopivissa väleissä yhteisellä ajalla, ja nimenomaan yhteisellä ajalla, yksin ei ollut lupaa rakentaa. Välillä mieli kyllä teki, sillä peli alkoi koukuttaa yhä enemmän. Puuha tuntui erittäin palauttavalta kiireisen päivän päätteeksi. Palapeliä ei voi rakentaa kiireessä. Se vaatii yhteen asiaan keskittymistä ja paikallaan olemista – eräänlaista mielen joogaa ja tervetullutta rauhoittumista.

Samalla tekemisestä tuli hauskaa yhdessäoloa, ja vähän kilpailua ja omien taitojen esittelyä. Paitsi että palapeli kehittää keskittymiskykyä, jumppaa sen tekeminen samalla aivojen hermosoluja ja ajattelua.

Iltoja kului, ja kuva tuli valmiiksi. Olo oli hieno, mutta nopeasti tyhjä. Pakko saada lisää. Matkalla silmäilimme tuliaiseksi kivaa ja vähän haasteellisempaa kuvaa koottavaksi, ja kotimaassa kiertelimme kauppoja sillä silmällä. Kuvan pitää olla mieluisa. Nyt kesän sateisia iltoja odottaa 1000 palan peli.

Marianne Mäkitalo

Kirjoittaja on toimittaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.