Kolumni: Kiitos, tärkeät tädit

Riitta Salmi

Siinä hän istuu hymyillen päiväkodin ryhmäkuvassa. Kirkkaankeltainen mekko, paksut silmälasikehykset. Oili oli kuusivuotiaalle minulle sekä esikuva että turvallinen syli. Oililla oli aina rohkaisun sana esiopetustehtävien ääressä pakertavalle tytölle.

Muistan vieläkin pettymykseni, kun kaveri pääsi suositun lastentarhaopettajamme viereen kuvassa. Oili elää edelleen paitsi minun, myös lukuisten muiden entisten hoitolastensa muistoissa. Oli osittain hänen ansiotaan, että opin rakastamaan kirjaimia, sanoja ja kirjoittamista.

Kyläkoulu Varsinais-Suomessa 1970-luvulla. Päivä alkaa virrenveisuulla, mitä opettaja säestää urkuharmonilla. Telle-ope, kaikkien ykkösluokkalaisten ihanne. Kauniit kiharat ja hymykuopat.

Osuvilla kysymyksillään hän opetti meidät päättelemään asioita itse, niin englannin artikkeleista kuin elämästäkin. Jos sinut pudotettaisiin vieraaseen maahan outoon kaupunkiin, miten saisit parhaiten selville, mihin olet päätynyt? Katukylttejä tavaamalla?

Ei, vaan kysymällä. Asioilla on tapana selvitä yhteistyössä muiden kanssa, keskinäisen kielen puuttuessa vaikka viittoillen.

Poikani esikoulutaival alkoi sillä, että uusi ryhmätoveri talloi hänen sadetakkinsa lätäkköön. Sen jälkeen suunta kääntyi parempaan. Tärkeitä tätejä ei ollut vain yksi, vaan kaksi. Kokeneiden lastentarhanopettajien viisaus oli arjenläheistä ja arvokasta.

Yksi heidän neuvoistaan huolehtivaiselle kolmen lapsen äidille oli, että joskus saa olla laiska. Kuusivuotiaskin osaa, jos saa tilaisuuden. Ja niinhän hän osasi, sekä omaksi että äitinsä iloksi.

Näiden pitkälle koulutettujen, joillekin lapsille jopa elintärkeiden aikuisten palkat ovat olleet surullisen alhaiset. Viime kuussa niihin saatiin reilun prosentin yleiskorotus. Toivottavasti se on vain alkua. Tulevaisuuden sukupolvetkin tarvitsevat omat Oili-tätinsä, joille heittää haikeat hyvästit kevätjuhlissa.

Kirsi Saivosalmi

Kirjoittaja on toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.