Pikkulin siivin maailmalle

Turkulaisyrittäjä Metsämarja Aittokoski julkaisi kahdeksan vuotta sitten lastenkirjan linnusta, joka ei osaa lentää. Sittemmin Pikkulin siivet ovat kantaneet pitkälle, aina Kiinaan asti.

Marttiina Sairanen
- Onhan se mieletöntä, ja hauskaa. Olen kiitollinen siitä, että lähdimme tekemään jotakin vain siksi, että se oli kivaa ja kosketti, ja siinä oli niin paljon voimaa joka vei aina Pekingiin asti, toteaa Metsämarja Aittokoski.
- Onhan se mieletöntä, ja hauskaa. Olen kiitollinen siitä, että lähdimme tekemään jotakin vain siksi, että se oli kivaa ja kosketti, ja siinä oli niin paljon voimaa joka vei aina Pekingiin asti, toteaa Metsämarja Aittokoski.

Metsämarja Aittokoski esittelee toimistollaan valtavalla kosketusnäytöllä toimivaa sovellusta, jolla seikkailee monelle lapselle tuttu Pikkuli-lintu ystävineen. Kyseessä on Pikkuli-tuoteperheen ensimmäinen opetussovellus, jonka avulla päiväkoti-ikäiset voivat harjoitella tunnetaitoja.

Toukokuussa julkaistavaa sovellusta on kehitetty yhdessä Espoon kaupungin kanssa, mutta Aittokosken mukaan siitä on jo kiinnostuttu muissakin päiväkodeissa muun muassa Turussa ja Liedossa.

Opetussovellus on vain yksi esimerkki siitä, missä kaikkialla Pikkuli näkyy. Aittokoski on vastikään palannut Pekingistä, jossa hän on yhtiökumppaninsa ja puolisonsa Antti Aittokosken kanssa etsinyt kumppanuuksia Pikkuli-tv-sarjan toista kautta sekä jouluelokuvaa varten. Alkujaan Pikku Kakkosella nähdyn animaatiosarjan ensimmäinen kausi myytiin viime vuonna Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan, sekä arabiankieliselle Al Jazeera -tv-kanavalle.

Käsikirjoittaja-ohjaaja-tuottaja tiedostaa, että siitä, kun Pikkuli vuonna 2011 näki ensi kertaa päivänvalon Aittokosken lastenkirjassa, on tultu pitkälle. Tarina sai alkunsa spontaanisti hieman sen jälkeen, kun perheen kuopus oli syntynyt.

– Onhan se mieletöntä, ja hauskaa. Olen kiitollinen siitä, että lähdimme tekemään jotakin vain siksi, että se oli kivaa ja kosketti, ja siinä oli niin paljon voimaa joka vei aina Pekingiin asti.

Erityisesti Kiina ja sen bisnesmahdollisuudet kutkuttavatkin yrittäjäparia tällä hetkellä, Aittokoski myöntää. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että Pikkulin ydinajatus on pidettävä mielessä. Siihen auttavat kohtaamiset pienten fanien kanssa.

Usein koko Aittokoskien perhe kiertää Suomea Pikkulin laululeikkishow'n merkeissä. Aittokoski kertoo liikuttuneensa taannoisen keikan jälkeen kyyneliin asti, kun lapset jonottivat kärsivällisesti halatakseen Pikkuli-hahmoa, jonka puvun sisältä löytyy usein perheen kuopus, 11-vuotias Ilmari.

– Tässä on tätä monimediaalisuutta, mutta on aivan eri asia tavata faneja ja kohdata se into ja rakkaus. Itselle on suuri lahja, että saa tuoda niin paljon iloa pienille ihmisille.

Pikkulin sielun mielessä pitäminen merkitsee myös sitä, että kansainvälistä menestystä ei haeta keinolla millä hyvänsä.

– Siinä perusytimessä on jotain, mikä tukee lasten keskittymistä, ja sitä tulee vaalia. Emme lisää toimintaa, räiskintää tai nopeutta kaupallisuuden vuoksi, Aittokoski toteaa.

Kansainvälisyydessä on omat haasteensa, kuten näkökulmat. Esimerkiksi espanjalaistuottajaa häiritsi, että Pikkuli käyttäytyi tarinassa itsekkäästi. Aittokosken mielestä oli kuitenkin tärkeää, että Pikkuli ei toiminut oikein, sillä tarkoitus on opettaa tunne- ja kaveritaitoja.

– Kun samastuu päähenkilöön, joka käyttäytyy rumasti, on helpompi reflektoida. On hyvä tajuta, että kaikki voivat mokata joskus, ja voi pyytää anteeksi.

Lapsille tuottaminen on ollut pariskunnalle aina selvä valinta. Jo seurustelunsa alkuaikoina kaksi Turun taideakatemian opiskelijaa teki yhdessä lastenteatteria.

– Se tuntui kauhean luontevalta. Lasten jutuissa tekee myös itselleen hyvää ja hoitaa omaa mieltään. Aikuinenkin voi poimia Pikkulista positiivisuuden ja lämmön.

Vaikka Pikkulin tarinoissa käsitellään vakaviakin aiheita, huumori ja lämpö ovat aina mukana.

Tarinoista löytyy kosketuspintaa niin lapsille kuin aikuisille. Usein tarinat ammennetaan omasta perheestä.

– Ole hiljaa, Pikkuli! on suoraan meidän elämästä, Aittokoski nauraa.

Perheen kanssa työskentely on Aittokosken mielestä parhaimmillaan loistavaa. Työreissuihin voi yhdistää sukulointia ja lomailua.

– Antin kanssa asiat hoituvat nopeasti, kun tunnemme toisemme hyvin. Toisaalta perheen kesken tunteet, kuten suru, kiukku ja pettymys näytetään suoraan.

Kun puoliso on kollega, vapaalle vaihtaminen on joskus haastavaa. Työstä irti auttavat lemmikit sekä perheen Turun Kähärinmäessä sijaitseva vanha talo puutarhoineen, joissa on aina puuhaa.

– Luen myös kaunokirjallisuutta, ihan aikuisten kirjoja. Se on tärkeää. Pääsee tunnetasolla irtautumaan töistä.

Ympäristöasiat ovat Aittokoskelle tärkeitä. Työn vuoksi on lennettävä paljon, mutta lomalennoilla hän laskee olleensa vastikään kolmatta kertaa elämässään. Siitäkin tuli huono omatunto.

– Jos voin itse vaikuttaa asiaan, yritän välttää lentämistä. Malmöön työmatkalle menin laivalla ja junalla. Junalla matkustaminen on ihanaa! Yritän kompensoida työmatkalentämistä lentämällä vapaalla harvoin. Matkailemme perheen kanssa usein kotimaassa ja matkailuautolla.

Ihmisiä tässä ollaan -keskustelufestivaali: Lentolakko / lentopakko. Turun pääkirjaston Studiossa (Linnankatu 2) 10.5. kello 16–17.30. Tilaisuudessa puhutaan lentämisestä ja matkailusta. Keskustelun juontaa toimittaja Vesa-Matti Ruuska ja keskustelijoina ovat kirjailija Emma Puikkonen, Pikkuli-hahmon luonut yrittäjä Metsämarja Aittokoski sekä runoilija ja LitAdvisor-tuottaja Ainokaisa Huusko.

"Aikuinenkin voi poimia Pikkulista positiivisuuden ja lämmön."

Metsämarja Aittokoski

Yrittäjä, käsikirjoittaja-ohjaaja-tuottaja.

Syntynyt Espoon Tapiolassa 15.12.1974.

Asuu Turussa.

Perheeseen kuuluvat puoliso Antti Aittokoski sekä 11-, 15- ja 17-vuotiaat lapset.