Väitös: Virusinfektiot lisäävät korvatulehdusbakteerin tarttumista perheenjäsenestä toiseen

Tatu Lertola

Geneettiset erot lapsen synnynnäisessä puolustusjärjestelmässä altistavat hänet virusten ja bakteerien yhteistulehdukselle jo imeväisiässä. Tieto käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Sinikka Karppisen Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Vaikka suurin osa tavallisista hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia, ovat myös virusten ja bakteerien yhteisinfektiot yleisiä. Väitöksen mukaan virukset lisäävät bakteerien tarttumista, mutta toisaalta virusinfektio voi estää toisen viruksen saamista samaan aikaan.

Väitöstutkimuksessa kerättiin tietoa vuosien 2008–2012 aikana alle 2-vuotiaiden lasten sairastetuista hengitystieinfektioista ja niiden aiheuttajista. Tutkimukseen osallistui 923 lasta.

Tutkimus osoittaa yliopiston tiedotteen mukaan, että jos virustulehduksia ehkäistäisiin, voitaisiin myös vähentää bakteerien tarttumista. Lapsilla voi olla bakteereita nenänielussaan ilman oireita, mutta bakteerit voivat siirtyä muualle elimistöön ja aiheuttaa esimerkiksi korvatulehduksen tai keuhkokuumeen.

Rinovirus on tavallisin flunssan aiheuttaja pikkulapsilla. Karppisen väitöstutkimuksen syyskaudella kerätyissä näytteissä rinovirus oli todettavissa kolmen viikon seuranta-aikana yli 60 %:lla lapsista.

– Seurannan aikana rinovirusinfektio lisäsi tavallisen välikorvatulehdusta aiheuttavan bakteerin, pneumokokin, tarttumista lasten nenänieluun nelinkertaiseksi ja lisäsi bakteerin tarttumista perheenjäsenten välillä jopa 15-kertaiseksi, Karppinen selittää tiedotteessa.

– Ehkäisemällä virusinfektioita voidaan todennäköisesti vähentää bakteerien tarttumista viruksen mukana ja vähentää riskiä jälkitautien, kuten korvatulehduksen, kehittymiselle, Karppinen kertoo.

Osa lapsista on synnynnäisesti toisia alttiimpia viruksen aiheuttaman tulehduksen aikaiselle bakteeritulehdukselle erilaisten geneettisten ominaisuuksien vuoksi. Lapsen nuori ikä ja häntä isommat sisarukset lisäävät virustulehduksen riskiä, ja lisäävät myös samalla bakteeritartuntojen määrää.

Karppisen väitöstutkimus osoittaa, että synnynnäiseen immuunipuolustukseen osallistuvan mannoosia sitovan lektiini-proteiinin geneettinen vaihtelu altistaa lapsen pneumokokkibakteerin kantajuudelle rinovirusinfektion aikana. Erot ovat havaittavissa jo imeväisillä.

– Synnynnäisellä immuunipuolustusjärjestelmällä on tärkeä rooli taistelussa taudinaiheuttajia vastaan erityisesti pienillä lapsilla, joiden opittu puolustusjärjestelmä ei ole vielä kunnolla kehittynyt. Osa lapsista on muita alttiimpia bakteeritartunnalle tavallisen flunssan aikana, jolloin myös riski virusinfektioiden jälkeisille bakteeritaudeille, kuten korvatulehduksille, on suurempi, Karppinen selittää.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että varhainen bakteeritartunta altistaa välikorvatulehduksille ja toistuville hengitystieinfektioille.

– Löytämällä ne lapset, joilla on suurempi alttius flunssan jälkitaudeille, voidaan ehkäisevät toimet kohdentaa erityisesti heihin, Karppinen lisää.

Mikrobit saattavat myös estää toisen taudinaiheuttajan aiheuttamia infektioita. Esimerkiksi RS-viruksen aiheuttaman hengitystieinfektion aikana lapsilla oli selvästi vähemmän rinoviruksen aiheuttamia infektioita kuin muulloin.

Pneumokokkirokotteen tiedetään estävän vakavia infektioita, kuten sepsistä ja keuhkokuumetta. Rokotteella voidaan vähentää myös välikorvatulehdusten esiintyvyyttä.

Varsinais-Suomessa osana laajaa FinIP-rokotetutkimusta tehdyssä tutkimuksessa Karppinen totesi, että pneumokokkirokotteen saaneilla lapsilla oli vähemmän korvatulehduksia, mutta myös vähemmän tavallisia lieviä hengitystieinfektioita, kuin vertailurokotteen saaneilla lapsilla.

– Syyt tähän ovat vielä epäselvät. Konjugoitu pneumokokkirokote, saattaa muokata hengitysteiden mikrobistoa ja näin vaikuttaa sekä virusten että bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden kehittymiseen. Mekanismien ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimusta, Karppinen kertoo.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Katse oikeaan asiaan päin!
Seuraavan tutkimuksen aihe:
Valion maidon ja korvatulehdusten yhteys 1900- ja 2000-luvuilla.
Aiheesta on jonkin verran kirjoitettua dokumenttia vaikkapa sanomalehdissä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »