Viikon kuvat: Raisu laji, superverikuu ja 62 vuotta ratissa

Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat
RAJUA JA REILUA. Turussa Peltolan ammattikoulun liikuntasalissa pelattu pyörätuolirugbyn avoimen SM-sarjan osaturnaus käynnistyi kotijoukkue Trojansin komennossa. Turkulaiset nappasivat kaksi voittoa lauantain peleistään. Vaikka laji on fyysisen ja raisun joukkuepelin maineessa, soveltuu se hyvin niin ratakelauksen paralympiavoittajalle kuin moninkertaiselle jousiammunnan arvokisakävijälle.
RAJUA JA REILUA. Turussa Peltolan ammattikoulun liikuntasalissa pelattu pyörätuolirugbyn avoimen SM-sarjan osaturnaus käynnistyi kotijoukkue Trojansin komennossa. Turkulaiset nappasivat kaksi voittoa lauantain peleistään. Vaikka laji on fyysisen ja raisun joukkuepelin maineessa, soveltuu se hyvin niin ratakelauksen paralympiavoittajalle kuin moninkertaiselle jousiammunnan arvokisakävijälle.

Koonnut Johanna Käkönen

Maanantaina katseet suunnattiin taivaalle ja ihmeteltiin punaista ja pimeää kuuta. Kansalaisten kunto on kuluneella viikolla taatusti kohentunut, sillä lumitöitä on tehty melkein joka päivä.

Littoisissa on ihmetelty jo pitkään rikki mennyttä kylttiä, joka kertoo paikan nimeksi "Toinen". Liedossa suunnitellaan alttaria keskelle kirkkoa.

Valmet Automotiven uusi pääluottamusmies on nainen. Hän on ensimmäinen nainen tässä virassa.

Viikon kuvat on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat kuvien takaa.

Jan Sundman, Kaarina-Lehti
KYLTTI ON PIAN HISTORIAA. Littoinen-kyltti on ollut vuosikausia rikki. Rikkinäisessä kyltissä on lukenut pitkään pelkästään paikkakunnan loppuosa "toinen", kunnes marraskuussa kyltin etuosaan ilmestyi itse tehty jatkopala. Nyt kyltti odottaa poistamista tien varresta. – Kylän nimiä koskevista kylteistä on linjattu, että ne poistetaan sitä mukaa kun ne hajoavat, kertoo Ely-keskuksen aluepäällikkö Markus Salminen.
KYLTTI ON PIAN HISTORIAA. Littoinen-kyltti on ollut vuosikausia rikki. Rikkinäisessä kyltissä on lukenut pitkään pelkästään paikkakunnan loppuosa "toinen", kunnes marraskuussa kyltin etuosaan ilmestyi itse tehty jatkopala. Nyt kyltti odottaa poistamista tien varresta. – Kylän nimiä koskevista kylteistä on linjattu, että ne poistetaan sitä mukaa kun ne hajoavat, kertoo Ely-keskuksen aluepäällikkö Markus Salminen.
Kirsi-Maarit Venetpalo, Salon Seudun Sanomat
SUPERVERIKUU. Täydellistä kuunpimennystä ihmeteltiin maanantaiaamuna pilvettömillä alueilla. Samaan aikaan sattui superkuuksi kutsuttu ilmiö, jossa kuu on lähempänä maata kuin tavallisesti. Kuuta kutsuttiin siis superverikuuksi. Tässä kuunäkymä Salosta.
SUPERVERIKUU. Täydellistä kuunpimennystä ihmeteltiin maanantaiaamuna pilvettömillä alueilla. Samaan aikaan sattui superkuuksi kutsuttu ilmiö, jossa kuu on lähempänä maata kuin tavallisesti. Kuuta kutsuttiin siis superverikuuksi. Tässä kuunäkymä Salosta.
Ari-Matti Ruuska, Turun Sanomat
AARRE TALLIN KÄTKÖISSÄ. Merimaskulaisen Heikki Randellin tallissa seisoo aarre, Chrysler vuosimallia 1927. Kun Randell aloitti auton entisöinnin vuonna 2017, siitä oli jäljellä vain paljas runko. Nyt 92 vuotta vanha auto kiiltää, ja sen moottori käy hyvin. Viininpunaiset, samettisen sileät penkit houkuttelevat kyytiin. Ajeluille autokaunotar viedään vain harvoin.
AARRE TALLIN KÄTKÖISSÄ. Merimaskulaisen Heikki Randellin tallissa seisoo aarre, Chrysler vuosimallia 1927. Kun Randell aloitti auton entisöinnin vuonna 2017, siitä oli jäljellä vain paljas runko. Nyt 92 vuotta vanha auto kiiltää, ja sen moottori käy hyvin. Viininpunaiset, samettisen sileät penkit houkuttelevat kyytiin. Ajeluille autokaunotar viedään vain harvoin.
Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat
62 VUOTTA RATISSA. Kuusjoella asuva Sinikka Salo, 91, autoilee edelleen useana päivänä viikossa. Autolla hoituvat kätevästi kauppareissut sekä ystävien ja sukulaisten tapaamiset. Kesällä Salolla tulee täyteen 62 vuotta auton ratissa. Ajokortin hän uusi viimeksi reilu vuosi sitten.
62 VUOTTA RATISSA. Kuusjoella asuva Sinikka Salo, 91, autoilee edelleen useana päivänä viikossa. Autolla hoituvat kätevästi kauppareissut sekä ystävien ja sukulaisten tapaamiset. Kesällä Salolla tulee täyteen 62 vuotta auton ratissa. Ajokortin hän uusi viimeksi reilu vuosi sitten.
Marianna Rovio, Loimaan Lehti
PIENIÄ TAIKOJA PÄIVITTÄIN. Sylvi Pellonperä muuttui lumikuningattareksi Oona Nuutilan käsissä. Meikkaajana oli Nuutilan kanssa myös Tytti Paavilainen Novidan ammattilisen koulutuksen avoimissa ovissa. Koulun mielestä ammattiosaaja tekee pieniä taikoja, vaikka päivittäin.
PIENIÄ TAIKOJA PÄIVITTÄIN. Sylvi Pellonperä muuttui lumikuningattareksi Oona Nuutilan käsissä. Meikkaajana oli Nuutilan kanssa myös Tytti Paavilainen Novidan ammattilisen koulutuksen avoimissa ovissa. Koulun mielestä ammattiosaaja tekee pieniä taikoja, vaikka päivittäin.
Lennart Holmberg, Turun Sanomat
KIRKOSTA KESKUS. Liedon kirkkoherra Risto Leppänen ja suntio Elina Tupala ovat innoissaan Pyhän Pietarin kirkon tulevasta remontista. Heidän mielissään kirkosta tulee jälleen seurakuntaelämän keskus. Yksi suuri mullistus on suunnitteilla kirkon keskelle. Siihen halutaan alttari. Suorien penkkirivien sijaan istuimet ympäröivät alttaria. Muutoksella haetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
KIRKOSTA KESKUS. Liedon kirkkoherra Risto Leppänen ja suntio Elina Tupala ovat innoissaan Pyhän Pietarin kirkon tulevasta remontista. Heidän mielissään kirkosta tulee jälleen seurakuntaelämän keskus. Yksi suuri mullistus on suunnitteilla kirkon keskelle. Siihen halutaan alttari. Suorien penkkirivien sijaan istuimet ympäröivät alttaria. Muutoksella haetaan vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat
LÖYTYYKÖ SITEITÄ? Perniössä suksia myyvä Vesa Oksanen tekee pitkää päivää lumisen talven ansiosta. Uusien suksien lisäksi joskus kysytään harvinaisempiakin tarvikkeita. Aarno Salaspuro poikkesi viime perjantaina kysymään, löytyisikö 1920-luvun puusuksiin umpihankihiihtoon sopivia retkisiteitä.
LÖYTYYKÖ SITEITÄ? Perniössä suksia myyvä Vesa Oksanen tekee pitkää päivää lumisen talven ansiosta. Uusien suksien lisäksi joskus kysytään harvinaisempiakin tarvikkeita. Aarno Salaspuro poikkesi viime perjantaina kysymään, löytyisikö 1920-luvun puusuksiin umpihankihiihtoon sopivia retkisiteitä.
Timo Jakonen, Turun Sanomat
TIETEEN KILPAJUOKSU AIKAA VASTAAN. Tietoja kaikista Suomessa tunnetuista eliöistä siirretään parhaillaan jättimäiseen tietoportaaliin, Suomen Lajitietokeskukseen. Turun yliopistoissa säilytetään muun muassa 4 miljoonaa eläinnäytettä ja kolmea kaapillista Turun palolta säästyneitä hyönteisnäytteitä. Eläinmuseon piekana himoitsee saaliiksi Ilari E. Sääksjärven esittelemää 1800-luvun puolivälin hyönteiskokoelmaa.
TIETEEN KILPAJUOKSU AIKAA VASTAAN. Tietoja kaikista Suomessa tunnetuista eliöistä siirretään parhaillaan jättimäiseen tietoportaaliin, Suomen Lajitietokeskukseen. Turun yliopistoissa säilytetään muun muassa 4 miljoonaa eläinnäytettä ja kolmea kaapillista Turun palolta säästyneitä hyönteisnäytteitä. Eläinmuseon piekana himoitsee saaliiksi Ilari E. Sääksjärven esittelemää 1800-luvun puolivälin hyönteiskokoelmaa.
Jody Merelle, Somero-lehti
KENGÄT LENSIVÄT KUUBAAN. Somerolainen tanssista ja erityisesti salsasta innostunut Jody Mérellen reissasi Kuubaan ja vei sinne lahjoitettavaksi 80 paria kenkiä. Mérelle löysi tanssikoulu La Casa del Sonin, jonne hän vei lahjoituskengät jaettavaksi. Tämä nainen sai kaksi paria käyttöönsä.
KENGÄT LENSIVÄT KUUBAAN. Somerolainen tanssista ja erityisesti salsasta innostunut Jody Mérellen reissasi Kuubaan ja vei sinne lahjoitettavaksi 80 paria kenkiä. Mérelle löysi tanssikoulu La Casa del Sonin, jonne hän vei lahjoituskengät jaettavaksi. Tämä nainen sai kaksi paria käyttöönsä.
Jane Iltanen, Turun Sanomat
LOIMAAN ÄMMÄT TEKEVÄT OMAT POLKUNSA. Loimaalaisen Ämmät äänessä -kansanmusiikkiyhtyeen keikoilla soivat kitaran ja kanteleen lisäksi myös esimerkiksi raastinrauta ja puulusikat. Iina Wahlströmin, Elsa Hietalan ja Laura Kilpiön bändissä uskalletaan tehdä asioita muutenkin kuin täydellisesti. Kansanmusiikkia ja moderneja vaikutteita yhdistävä yhtye on soittanut yhdessä kuusi vuotta. Vaikka yhtyeen jäsenistä vain yksi on paljasjalkainen loimaalainen, maalaisuus on kaikille tärkeää. – Meille maalaisuus merkitsee sitä, ettei yritetä olla hienompia kuin ollaan, Laura Kilpiö sanoo.
LOIMAAN ÄMMÄT TEKEVÄT OMAT POLKUNSA. Loimaalaisen Ämmät äänessä -kansanmusiikkiyhtyeen keikoilla soivat kitaran ja kanteleen lisäksi myös esimerkiksi raastinrauta ja puulusikat. Iina Wahlströmin, Elsa Hietalan ja Laura Kilpiön bändissä uskalletaan tehdä asioita muutenkin kuin täydellisesti. Kansanmusiikkia ja moderneja vaikutteita yhdistävä yhtye on soittanut yhdessä kuusi vuotta. Vaikka yhtyeen jäsenistä vain yksi on paljasjalkainen loimaalainen, maalaisuus on kaikille tärkeää. – Meille maalaisuus merkitsee sitä, ettei yritetä olla hienompia kuin ollaan, Laura Kilpiö sanoo.
Asko Tanhuanpää, Uudenkaupungin Sanomat
SUOMIFILMI SOI CRUSELLIN JUHLASSA. Uudenkaupugin kulttuurikeskus Crusell täyttää 30 vuotta. Juhlakonsertin teemana olivat Suomifilmin ikimuistoiset kappaleet. Reetta, Jere ja Päivi Ristimäki tunnelmoivat Crusellin lavalla. Taustalla säestyksestä vastanneet Jukka Ojala, Tommi Asplund ja Marko Puro.
SUOMIFILMI SOI CRUSELLIN JUHLASSA. Uudenkaupugin kulttuurikeskus Crusell täyttää 30 vuotta. Juhlakonsertin teemana olivat Suomifilmin ikimuistoiset kappaleet. Reetta, Jere ja Päivi Ristimäki tunnelmoivat Crusellin lavalla. Taustalla säestyksestä vastanneet Jukka Ojala, Tommi Asplund ja Marko Puro.
Jane Iltanen, Turun Sanomat
LUNTA JA LUMENLUONTIA. Raumalainen Liisa Salmi huhki keskiviikkona lumikolalla Turun Pohjolan puutaloalueella. Tyttärensä luona kylässä ollut Salmi kiitteli lumenluonnin käyvän reippaasta kuntoilusta. Viikonlopuksi on luvassa pakkasta, joka voi kiristyä –15 asteeseen, ja lumisateetkin näyttävät harvenevan.
LUNTA JA LUMENLUONTIA. Raumalainen Liisa Salmi huhki keskiviikkona lumikolalla Turun Pohjolan puutaloalueella. Tyttärensä luona kylässä ollut Salmi kiitteli lumenluonnin käyvän reippaasta kuntoilusta. Viikonlopuksi on luvassa pakkasta, joka voi kiristyä –15 asteeseen, ja lumisateetkin näyttävät harvenevan.
Eija Isotalo, Uudenkaupungin Sanomat
ENSIMMÄINEN NAINEN. Valmet Automotiven uusi pääluottamusmies on Miia Kelsey. Yhtiön historiassa ensimmäistä kertaa tehtävää hoitaa nainen. Kelsey on melko uusi uusikaupunkilainen. Hän muutti kaupunkiin reilu neljä vuotta sitten Satakunnasta, Nakkilasta ja aloitti työt autotehtaalla.
ENSIMMÄINEN NAINEN. Valmet Automotiven uusi pääluottamusmies on Miia Kelsey. Yhtiön historiassa ensimmäistä kertaa tehtävää hoitaa nainen. Kelsey on melko uusi uusikaupunkilainen. Hän muutti kaupunkiin reilu neljä vuotta sitten Satakunnasta, Nakkilasta ja aloitti työt autotehtaalla.
Jori Liimatainen, Turun Sanomat
SKEITTAUSTA JA STAND UPIA. Mika Eirtovaaran Turkuun perustama skeittikauppa The Day Off toimii nykyisin myös stand up -klubina. – Stand up tulee luontevasti, kun itsellä on suhteet siihen suuntaan. Mutta on meille tulossa bändejäkin, Eirtovaara lupaa.
SKEITTAUSTA JA STAND UPIA. Mika Eirtovaaran Turkuun perustama skeittikauppa The Day Off toimii nykyisin myös stand up -klubina. – Stand up tulee luontevasti, kun itsellä on suhteet siihen suuntaan. Mutta on meille tulossa bändejäkin, Eirtovaara lupaa.
Sari Holappa, Auranmaan Viikkolehti
KARAVAANARI LUMITÖISSÄ. Yläneeltä Kallionokan karavaanarialueelta löytyy sisukkaita vaunuilijoita talvipakkasillakin. Erja Vilén kertoo rakastavansa lumitöitä. Hän näkeekin asuntovaunuilun yhtenä isona plussana juuri lumityöt, joita hän ei rivitalokodissaan Loimaalla pääse juuri tekemään. Siellä hän sanoisikin istuvansa lähinnä neljän seinän sisällä, kun vaunulla sen sijaan saa nauttia ulkotöistä ja luonnosta.
KARAVAANARI LUMITÖISSÄ. Yläneeltä Kallionokan karavaanarialueelta löytyy sisukkaita vaunuilijoita talvipakkasillakin. Erja Vilén kertoo rakastavansa lumitöitä. Hän näkeekin asuntovaunuilun yhtenä isona plussana juuri lumityöt, joita hän ei rivitalokodissaan Loimaalla pääse juuri tekemään. Siellä hän sanoisikin istuvansa lähinnä neljän seinän sisällä, kun vaunulla sen sijaan saa nauttia ulkotöistä ja luonnosta.
Solina Saarikoski, Laitilan Sanomat
VALOA LAITILAAN. Kustaa Hiekan kulttuuriviikon kantava teema on valo. Taiteilija Mollu Heinon suunnittelemat valotaideteokset sytytettiin Laitilassa sunnuntaina. – Tämä on kauhean kiinnostavaa, kun pääsee vaikuttamaan tunnelmaan. Lisäksi tässä nostetaan esille paikallisia kulttuurikohteita, kertoo taiteilija. Valoteokset loistavat vielä sunnuntaihin asti.
VALOA LAITILAAN. Kustaa Hiekan kulttuuriviikon kantava teema on valo. Taiteilija Mollu Heinon suunnittelemat valotaideteokset sytytettiin Laitilassa sunnuntaina. – Tämä on kauhean kiinnostavaa, kun pääsee vaikuttamaan tunnelmaan. Lisäksi tässä nostetaan esille paikallisia kulttuurikohteita, kertoo taiteilija. Valoteokset loistavat vielä sunnuntaihin asti.

Viikon kuvat -sarjassa mukana olevat lehdet:

Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.