Euroopan komissio rahoittaa Turun yliopiston hanketta kulttuuristen traumojen siirtymisestä
Euroopan komission European Remembrance -ohjelma on myöntänyt rahoituksen Turun yliopiston koordinoimalle monitieteiselle tutkimushankkeelle kulttuuristen traumojen siirtymisestä.
Hanketta koordinoi Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tutkimuskeskus SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory.
– Hankkeen tuloksena tuotetaan kansalliset rajat ylittävä, kaikille avoin ja esimerkiksi koulujen ja museoiden käyttöön soveltuva oppimisalusta, joka tarjoaa erilaisia kokemuksellisia oppimistyökaluja ja verkko-opetuksena toimivia webinaareja ja kasvatuksellisia videopelejä, hankkeen vastuullinen johtaja, SELMA-tutkimuskeskuksen johtaja ja yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja kertoo tiedotteessa.
Kaksivuotisen “#NeverAgain: Teaching Transmission of Trauma and Remembrance through Experiential Learning” -hankkeen tavoitteena on tarkastella kätkettyjä vihamekanismeja, ennakkoluuloja ja normalisoituja alistamisen käytäntöjä, jotka opitaan sukupolvelta toiselle siirtyvien traumojen ja niitä ylläpitävien arkielämän käytäntöjen välityksellä.
Hankkeessa on mukana kumppaneita Suomen lisäksi Tanskasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Romaniasta, Saksasta, Liettuasta, Puolasta ja Italiasta.
– Tapahtumat kytkeytyvät yhteisöjen historian kannalta keskeisiin tapahtumiin, kuten holokaustiin, Bosnian sotaan ja koko Eurooppaa koskevaan pakolaiskriisiin, Meretoja kertoo.
Hanke pyrkii kehittelemään työkaluja, jotka mahdollistavat ylisukupolvisesti siirtyvien kollektiivisten traumojen vahingollisten seurausten kokemuksellisen ymmärtämisen. Hankkeessa pyritään myös hahmottamaan, miten ne aiheuttavat nykypäivään ulottuvia vihan ja koston kierteitä.
– Esimerkiksi sotiin liittyvän seksuaalisen väkivallan trauma siirtyy usein eteenpäin sukupolvelta toiselle, ja sillä voi olla vahingollisia seurauksia uusien sukupolvien tavoille käsittää oma seksuaalisuutensa. Myös erilaiset rasismin muodot kytkeytyvät usein arkisiin puhetapoihin ja tulevat normalisoiduksi nykyisessä poliittisessa ilmastossa, jossa oikeistopopulismi on noussut yhä näkyvämpään asemaan. Yksi esimerkki tästä on vihapuheen kutsuminen ”maahanmuuttokriittisyydeksi”, Meretoja toteaa.
Hankkeen tulokset esitellään Turun yliopiston kesäkuussa 2019 emännöimässä konferenssissa.
Konferenssi kokoaa yhteen 50–100 eri alojen ammattilaista ja nuorta eri puolilta Eurooppaa, muun muassa yliopistoista, järjestöistä, museoista ja muistitietojärjestöistä.
Yhteensä hankkeen tapahtumat tuovat yhteen noin 450 opiskelijaa ja opettajaa sekä noin 500 eri yhteisöjen jäsentä.
Hanke tavoittaa suuren yleisön avoimen nettisivuston välityksellä sekä käyttämällä tapahtuma-hashtageja sosiaalisessa mediassa.