Paikalliset

Peltojen kipsikäsittelystä tehokas ase Itämeren rehevöitymistä vastaan – pilottihanke käynnissä Liedossa

Lennart Holmberg
Rehevöitynyt Littoistenjärvi syyskuussa 2015.
Rehevöitynyt Littoistenjärvi syyskuussa 2015.

Suomessa on kehitetty tehokas menetelmä pelloilta vesistöihin ja Itämereen valuvien ravinnepäästöjen hillitsemiseksi.

Parhaillaan pilottivaiheessa olevalla kipsikäsittelyllä voidaan yksittäisiltä pelloilta tulevat fosforipäästöt vähentää oitis puoleen.

– Vesistöihin päätyvät ravinnepäästöt eivät ole pelkästään viljelijöiden vika, vaan myös biologiaa. Vaikka lannoitus lopetettaisiin nyt heti, aiemmat ylilannoituksen vaikutukset jatkuvat noin 20–30 vuotta. Ja fosfori on se, joka valuu. Se on levien keskeistä ravintoa, sanoi John Nurmisen säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt venemessujen avajaispäivänä Helsingissä perjantaina.

Ongelmaa on yritetty ratkaista jo pitkään, ja nyt kipsikäsittelyllä voidaan hänen mukaansa vihdoin saada aikaan muutos. Säätiön johtaman ja EU-rahoitteisen NutriTrade-hankkeen menetelmä on parhaillaan käynnissä Liedossa 1 500 hehtaarin peltoalalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Sen alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia. Näemme, että peltojen kipsikäsittelyllä voimme selvästi kirkastaa veneilyvesiä, Arrakoski-Engardt kertoi.

Kipsikäsittely on hänen mukaansa kustannustehokas ja toimiva keksintö. Kipsi sitoo fosforin maaperään kasvien käyttöön ja vähentää samalla eroosiota.

– Tutkimusten mukaan se on Itämeren rehevöitymistä ruokkivan liukoisen fosforin vähentämisessä ylivoimaisesti tehokkaampi, nopeampi ja edullisempi keino kuin mikään muu nyt käytössä oleva maatalouden vesiensuojelun keino.

Etelä- ja Lounais-Suomen peltojen kipsikäsittelyllä voidaan tutkimustulosten mukaan leikata Suomenlahteen ja Saaristomereen päätyvää maatalouden fosforikuormaa lähes neljänneksellä.

Ensi kuussa John Nurmisen säätiö aloittaa uuden kolmivuotisen Seabased-hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia ja kartoittaa keinoja Itämeren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi.

– Itämeren pääaltaalle on kerääntynyt vuosituhansien saatossa ravinteita, jotka liikkuvat sieltä virtausten mukana niin Ahvenanmerelle, Saaristomerelle kuin Suomenlahdelle. Tätäkin olemme ratkomassa. Alalla puhutaan fosforipommista, Arrakoski-Engardt sanoi.

Hankkeen tarkoituksena on muun muassa selvittää, voidaanko meren pohjalle varastoitunutta kuormitusta vähentää pohjasedimenttiä poistamalla. Tämän hankkeen kohdalla ei Arrakoski-Engardtin mukaan voi luvata nopeita ratkaisuja, mutta tärkeää on kokeilla myös uusia keinoja.

– Kaikki tämä vaatii tietysti resursseja, ja siksi haluamme kerätä Itämeren pelastamiseksi mahdollisimman paljon tukijoita, Arrakoski-Engardt kertoi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (14)

Vanhimmat ensin
Vastaa
HV
Viaton ja salaperäinen ylilannottaja
(Vesistöihin päätyvät ravinnepäästöt eivät ole pelkästään viljelijöiden vika, vaan myös biologiaa. Vaikka lannoitus lopetettaisiin nyt heti, aiemmat ylilannoituksen vaikutukset jatkuvat noin 20–30 vuotta)
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Joku ei toimi
Aseen tehoa ei ole
Kuten tiedetään Itämeren sisäinen kuormitus ongelmat aiheuttaa, ulkoinen kuormitus on promilleluokkaa eli siis sentään jotain. Kun rikkaa rokasta isolla rahalla yritetään poistaa niin on kysyttävä onko edes vaivan arvoinen. Miksei Kokemäenjoki aikaansaa Porin edustalle varsinaista levämössöä, kulkeehan kyseinen joki tehoviljelyalueitten läpi kymmeniä ellei satoja kilometrejä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ademeion
Miksi liikalannoitusta
Ehdotan tutkivan journalismin aiheeksi sitä, miksi peltoja on lannoitettu fosforilla niin pitkään liikaa. Lannoitteet ja lannoittaminenhan maksavat rahaa, joten liikalannoituksesta on ollut viljelijöillekin haittaa. Ovatko lannoitevalmistajat antaneet viljelijöille väärää tai epätarkkaa tietoa? Eivätkö viranomaiset ole tienneet peltoihin laitettavasta liiasta fosforista, vai eivätkö he vain ole riittävästi välittäneet?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Normandy
Vast: Miksi liikalannoitusta
Peltojen ravinneanalyysi on ollut pakollinen vasta vuosikymmenen. Analyysia ennen pelloille ajettiin paskaa aika tavalla fiiliksellä. Koska satoja monesti kasvattaa ennenkaikkea typpi, niin lantaa saatettiin antaa reilummin, jotta saadaan maahan tarpeeksi typpeä. Silloin fosforia saattoi tulla liikaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ademeion
Vast: Miksi liikalannoitusta
Vastaus nimimerkille Normandy:

Eläinlannan merkitys peltojen fosforin lähteenä näyttää vähentyneen jo paljon aiemmin kuin vuosikymmen sitten. 1960-luvulla eläinlannan osuus peltojen fosforilisäyksestä oli Suomessa enää 15 % (typen 55 %). Lähde:

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/lannoitus.htm

Tuon mukaan siis jo 1960-luvulla 85 % peltojen fosforista tuli muualta kuin eläinlannasta. Keinolannoituksessa typen ja fosforin keskinäistä suhdetta on mahdollista säätää.

Mielenkiintoinen ote MTT:n julkaisusta "Nurmen lannoitussuositukset muuttuvat" (2014):

"Fosforilannoituskokeita on tehty Suomessa 1950-luvulta lähtien. Alhaisen fosforitilan kivennäismailla (viljavuusluokka korkeintaan välttävä) nykyisellä lannoitustasolla saatava sadonlisä on tutkimusten mukaan vain 10 - 15 %. Kun maan viljavuusluokka on välttävää korkeampi, lannoituksella ei ole todettu olevan vaikutusta satoon. Tästä huolimatta voimassa olevien suositusten lannoitustaso on 8 - 16 kg P/ha, vaikka satovastetta lannoitukselle ei saada."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suurta liioittelua
Vast: Miksi liikalannoitusta
Oli aika kun Kemira määritteli käytetyn lannoitteen määrän, niin myös toimittiin. Systeemit on muuttuneet joten ei sieltä pellolta mitään vesistöön valu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ademeion
Vast: Miksi liikalannoitusta
"Systeemit on muuttuneet joten ei sieltä pellolta mitään vesistöön valu."

Haukankatseellasiko sinä niitä valumavesiä olet analysoinut?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
HV
Viaton ja salaperäinen ylilannottaja
(Vesistöihin päätyvät ravinnepäästöt eivät ole pelkästään viljelijöiden vika, vaan myös biologiaa. Vaikka lannoitus lopetettaisiin nyt heti, aiemmat ylilannoituksen vaikutukset jatkuvat noin 20–30 vuotta)
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää