Mynämäen lukio suomenkielisistä lukioista toiseksi paras lukiovertailussa

Lennart Holmberg

Hellevi Raita, Pertti Mattila

Suomenkielisistä lukioista toiseksi parhaimmin sijoittui STT:n lukiovertailussa Mynämäen lukio Varsinais-Suomesta. Kelpo sijoituksen teki mahdolliseksi ennen muuta se, että Mynämäen lukiossa "ei ole mitään ylimääräistä sähläystä", arvioi yo-kirjoituksensa siellä syksyllä aloittanut Chelsea Barclay.

– Tässä lukiossa on perinteenä, että käyttäydytään kunnolla. Näin ei tarvitse hukata aikaa häiriköintiin tai sen sietämiseen, Barclay sanoo.

– En kylläkään osannut odottaa top 10 -sijoitusta. Tämä on hienoa.

Barclayn mukaan on tuntunut siltä, että hänen koulussaan oppilaiden arvosanat ovat nousseet lukiossa etenemisen mittaan. Tämä olisi yleistä trendiä vastaan: keskimäärin oppilaiden arvosanat ovat heikompia lukion lopussa kuin sen alussa.

Barclay uskoo, että Mynämäen abiturienteille on ollut hyötyä siitä, että heidän koulunsa ei ole kovin suuri.

– Meidän ikäluokassamme lukion aloitti täällä 70 oppilasta. Se on mielestäni hyvä määrä.

Tähtäimessä tanssiura

Barclay kirjoitti itse syksyllä kolme ainetta. Hänen toinen äidinkielensä on englanti, joten pitkän englannin laudatur ei tullut yllätyksenä.

– Silti täytyy sanoa, että sitä varten sai ihan oikeasti lukea. Arvelen, että englantilainen isäni ei hänkään saisi koko koetta oikein.

Biologiasta ja lyhyestä ranskasta Barclay nappasi eximiat. Yo-kirjoitusten jatkoon kevään kokeisiin tuli hankittua mukavat askelmerkit.

Lukion jälkeen Mynämäen abi saattaa heittäytyä yrittämään harrasteen muuttamista opintouraksi.

– Harrastan tanssia. Kun minulla on sukua Englannissa, olen ajatellut pyrkiä johonkin tanssikouluun sinne. Olen jo hieman harkinnut tiettyä koulua, jossa myös äitini opiskeli tanssia.

Entä nähtäisiinkö Chelsea Barclay Britanniassa jalkapalloseura Chelsean pelien katsomossa?

– Isä on Chelsean kannattaja, mutta hän väittää, että etunimeni ei liity siihen. Voi olla vähän kyseenalaista, onko asia oikeasti niin, Barclay naurahtaa.

STT-lukiovertailun 30 parasta koulua vuonna 2017

1. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki

2. Utsjoen saamelaislukio

3. Kotka svenska samskola

4. Sibbo gymnasium, Sipoo

5. Katedralskolan, Turku

6. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

7. Mynämäen lukio

8. Svenska samskolan, Tampere

8. Pargas svenska gymnasium, Parainen

10. Vasa övningsskola, Vaasa

11. Kuopion taidelukio Lumit

12. Helsinge gymnasium, Vantaa

13. Kärsämäen lukio

14. Helsingin Ranskalais-Suomalainen koulu

15. Nousiaisten lukio

16. Topeliusgymnasiet, Uusikaarlepyy

17. Ähtärin lukio

18. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

19. Muonion lukio

20. Tuusniemen lukio

21. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

22. Tölö gymnasium, Helsinki

23. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

24. Someron lukio

25. Sodankylän lukio

26. Hankoniemen lukio

27. Vörå samgymnasium, Vöyri

28. Puolalanmäen lukio, Turku

29. Karkkilan lukio

30. Haapaveden lukio

Näin lukiovertailu tehtiin

– STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2014 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja koko vuoden 2017 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.

– Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista yo-koetta keväällä ja syksyllä 2017.

– Koulukohtainen yo-keskiarvo saatiin, kun laskettiin yhteen kokelaiden pakollisista aineista saamat pisteet ja jaettiin tulos kokelaiden määrällä. Yo-tulokset muutettiin kouluarvosana-asteikolle jakamalla keskiarvo pakollisten aineiden määrällä ja lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.

– Vertailun tulokset osoittavat, kuinka arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana.

– Vertailun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, Steinerkouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoja tai instituutteja. Jos lukio ja aikuislukio katsotaan yhdeksi yksiköksi, on vertailussa otettu huomioon myös aikuiskoulutuksen tiedot.

– Jotkin IB-linjan suorittaneet opiskelijat ovat tehneet myös tavallisen yo-tutkinnon. Heidän tuloksensa on otettu huomioon lukioarvosanojen keskiarvossa.

– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.

Kristiinankaupungin abit tähtäsivät lukiovertailun 50 parhaan joukkoon – kipusivat ykköseksi

Kahdeksan Kristinestads gymnasium -lukion abiturienttia oli nähnyt ennen yo-kirjoituksia lukioiden tulosvertailuja. He asettivat omaksi tavoitteekseen sijoittumisen 50 parhaan lukion joukkoon. Voi hyvällä syyllä sanoa, että tavoite ylittyi.

STT:n lukiovertailussa yo-kirjoitusten tuloksissa lukio sijoittui jo viime keväänä ensimmäiseksi. Opinahjo onnistui säilyttämään ykkössijan myös koko vuoden vertailussa, joka ottaa huomioon sekä kevään että syksyn tulokset.

Kristiinankaupungin ruotsinkielisen lukion vt. rehtori Gunilla Teir on erittäin tyytyväinen tulokseen.

– He halusivat olla hyviä. Tietenkin mukana oli eritasoisia opiskelijoita, mutta he yrittivät kovasti päästäkseen tavoitteeseen, Teir kiittää.

Pienessä rannikkokaupungissa onkin syytä röyhistä rintaa: Kristinestads gymnasium on ainoa koulu STT-vertailussa, jossa opiskelijoiden yo-arvosanat olivat parempia kuin heidän arvosanansa olivat lukioon pyrittäessä. Vertailu huomioi lukion kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten tulosten keskiarvon, jota verrattiin opiskelijoiden lähtötasoon eli keskiarvoon kolme vuotta aiemmin.

Yleensä kunkin lukion oppilaiden arvosanojen keskiarvo putoaa lukion aikana.

Suomenruotsalaiset lukiot pärjäsivät nyt vertailussa muutenkin hyvin. Seitsemän kymmenestä parhaasta koulusta oli ruotsinkielisiä. Sadan tuloksiltaan parhaan lukion joukossa oli 22 Suomen 33 ruotsinkielisestä lukiosta.

Teir sanoo, että kärkipaikka sekä oli että ei ollut yllätys. Kristinestads gymnasium on menestynyt STT-vertailussa aiemminkin. Viime vuonna lukio päätyi sijalle 41, ja aiemmin sijoitus on vaihdellut 51:n ja 124:n välillä. Tänä vuonna vertailussa oli mukana 354 lukiota.

– Ykkössija on luonnollisesti myönteinen yllätys. Oppilaamme todella työskentelivät kovasti, mutta tulos riippuu myös siitä, keitä lukioon sattuu kulloinkin päätymään. Meillä on ollut lukioon pääsyyn alhainen kynnys, sanoo Teir.

Suomessa on keskusteltu usein siitä, pystyvätkö pienet lukiot tarjoamaan oppilailleen riittävästi eri kursseja. Gunilla Teir kuitenkin näkee, että hänen luotsaamansa oppilaitoksen pieni koko on sen vahvuus.

– Olemme pieni ja joustava lukio, jossa ei tule opiskelijoiden kanssa liian kiire. Meillä on hyvä sosiaalinen ympäristö ja tietysti myös hyvät opiskelijat. Mielestäni koulun pieni koko on ratkaisevaa. Oppilailla on esimerkiksi omat luokkahuoneet ja omat paikat.

Vertailun voittaneessa lukiossa opetus on järjestetty siten, että koulu järjestää itse opetussuunnitelman pakolliset kurssit, minkä ohella lisäkursseja tarjotaan etäopintoina lukioiden yhteisverkostossa. Vi sju -verkostossa on mukana seitsemän lukiota Kristiinankaupungista Vöyrille asti.

Kristinestads gymnasiumilla on nyt 40 opiskelijaa. Oppilaiden määrä paikkakunnan yläasteella on ollut laskussa, samoin pikkukaupungin väkiluku.

Lukioon menee nykyisin noin puolet Kristiinankaupungin nuorista.

– Toivon, että kouluvertailun hyvä tulos houkuttelee täällä lukioon yhä useamman, Teir visioi.

Hän myös huomauttaa, että 6 700 asukkaan Kristiinankaupungissa on kaksi lukiota, suomenkielinen ja ruotsinkielinen.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Paremmuus on suhteellista
Mynämäellä on huonosta aineksesta osattu jalostaa helmiä. Tämä ei tarkoita että sieltä päästäisiin lääkikseen yhtä hyvin kuin Turun huippulinjoilta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »