Isokarin majakkasaarella raivataan tilaa uhanalaisille kasveille – saarella elää lähes 400 kasvilajia

Jori Liimatainen
Majakan ikkunasta siintää saaren kasvistoa.
Majakan ikkunasta siintää saaren kasvistoa.

Uudenkaupungin edustalla Kustavissa sijaitsevan Isokarin majakkasaarella järjestetään viikon mittaiset talkoot, joiden aikana saarelta raivataan metsittynyttä hakamaata. Tarkoituksena on auttaa lajeja, jotka tarvitsevat avointa tilaa ja aurinkoa.

Majakkasaaren kedoilla kasvavat muun muassa kissankäpälä ja noidanlukot. Saarella kasvaa kaikkiaan noin 380 eri kasvilajeja.

Talkooleirin jälkeen perinneympäristöä hoitavat saarella laiduntavat lampaat.

Isokari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon.

WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalveluiden talkooleiri järjestettiin Isokarilla ensimmäisen kerran vuonna 2013. Työ on osa EU:n rahoittamaa Paahde Life -hanketta.

Kustavissa talkoolaisia on noin 20.

Fakta

Isokarin majakkasaari

Saari kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Se sijaitsee Uudenkaupungin edustalla ulkosaaristossa Kustavin kunnan alueella.

Saarella sijaitsee 49,4 metriä korkea majakka, joka valmistui 1833. Majakka on Pohjanlahden korkein.

Isokarissa elää noin 380 kasvilajia, joista osa on uhanalaisia.

Noin 20 talkoolaista raivaa tällä viikolla metsittynyttä hakamaata saarelta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

suojelijat kovaluonteisia rasisteja
Alueet, joille on sekä luonnollisesti että asutushistorian vaiheissa kulkeutunut hyvin monenlaisia eliöitä, ovat suojelusta päättäville pysyviä ilon lähteitä. Riittää pysyviä riitelyn aiheita hyvistä lajeista, joiden häiritsemisestäkin voidaan määrätä isoja sakkoja ja tappamisesta viedä tuhkatkin pesästä, ja pahoja lajeja, jotka saa ja pitääkin hävittää. Päätökset lajien määräytymisestä luokkiin tehdään ilmeisesti huutoäänestyksellä luontokerhon illanistujaisissa, niin täydellisesti päätöksistä puuttuu kaikki johdonmukaisuus. Kerran suojeluun saatu laji säilyttää pyhyytensä ikuisesti, vaikka se yleistyisi epäromanttisempien maatiaislajien tuhoajaksi, ja suunnitelmallisella kannan säätelyllä saataisiin todellista luonnon monimuotoisuutta. Jokaisella luonnonsuojelijalla on oma suosikkisuojeltavansa, jolla yksin on merkitystä, muut vaikka menkööt.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »