Palsternakka viihtyy Naantalin teiden varsilla

Tienvarsilla kasvava kellertävä palsternakka on vakiintunut osaksi Turun seudun luontoa. Satoja vuosia sitten Suomeen tulleella kasvilla ei ole kansallista vieraslajistatusta.

Ari-Matti Ruuska
Palsternakka voi kasvaa yli metrin korkuiseksi. Paljon valoa vaativa kasvi viihtyy avoimilla, ihmisen muokkaamilla alueilla.
Palsternakka voi kasvaa yli metrin korkuiseksi. Paljon valoa vaativa kasvi viihtyy avoimilla, ihmisen muokkaamilla alueilla.

Mikael Piippo

Heinäkuussa 2015 Radio Suomen Luonto-Suomi: luonnonkukkien loistetta -ohjelmaan soitti Sauli Naantalista, joka ihmetteli Naantalin seudulla ”valtavia alueita” vallannutta keltakukkaista kasvia.

Tasavallan presidentiksi paljastunut soittaja arveli, että kyseessä olisi palsternakka, ja radioraati piti ajatusta uskottavana.

Soitosta on kulunut kaksi vuotta, mutta palsternakka jatkaa Naantalissa tienvarsien valloitusta.

Naantalissa asuvan Åbo Akademin ekologian ja ympäristönhoidon emeritusprofessorin Erkki Leppäkosken mielestä palsternakkaa on tänä kesänä ollut selvästi aiempaa enemmän.

– Se on yleinen rikkakasvi ollut esimerkiksi satamissa ja tienvarsilla, eli sinänsä vanha tuttu. Tämä massaesiintymä on kuitenkin jotain ihan uutta, Leppäkoski sanoo ja lisää, että viime vuosien lämpimät talvet voivat olla osasyy palsternakan leviämiselle.

– Palsternakalla on samankaltainen juuri kuin porkkanalla. Leudommat talvet ovat vähentäneet maan routaantumista, mikä voi osaksi selittää palsternakan menestymistä.

Leppäkoski kertoo, että palsternakka on vanha viljelykasvi, joka tuli Suomeen 1300- ja 1500-luvun välissä.

– Sitä on viljelty jo antiikin Kreikassa ja Roomassa. Sitten se levisi Keski-Eurooppaan. Suomessa siemeniä on löytynyt esimerkiksi Kuusiston linnan raunioilta.

Leppäkosken mukaan palsternakalle tulisi antaa haitallisen vieraslajin status. Hän vertaa kasvia toiseen tienvarsien hallitsijaan, lupiiniin.

– Tämä on ihan lupiinin veroinen vieraslaji ja maanvaltaaja, jota ei ole oikein kunnolla huomioitu. Palsternakkaa ei mainita kansallisessa vieraslajistrategiassa, jossa on listattuna satoja muita haitallisia vieraslajeja.

– Tunnetun sukulaisensa jättiputken lailla tästäkin voi saada ihorakkuloita.

Maa- ja metsätalousministeriö laati kansallisen vieraslajistrategian keväällä 2012. Vuotta myöhemmin ministeriö asetti vieraslajiasioiden neuvottelukunnan, joka seuraa vieraslajien levinneisyyttä ja haitallisuutta sekä torjuntatoimien vaikutuksia.

Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä on mukana neuvottelukunnassa varajäsenenä. Hän kertoo, että yleensä uuden lajin lisääminen kansalliseen vieraslajistrategiaan alkaa neuvottelukunnalle tehdyllä esityksellä.

– Neuvottelukunta on sellainen elin, jonka kautta voi tuoda uusia pahislajeja laajempaan tietoisuuteen. Esityksiä voi tehdä myös neuvottelukunnan ulkopuolella oleva henkilö, Seppälä sanoo.

Seppälä vahvistaa, ettei palsternakkaa ole mainittu kansallisessa vieraslajistrategiassa. Näin ollen valtio ei ole kohdistanut siihen erityisiä torjuntatoimenpiteitä.

Viljelemättömän palsternakan juuri on syötävä, mutta se on ohuempi, ja maultaan kitkerämpi kuin viljellyt kannat. Kaksivuotisen kasvin juuri kerätään ennen kukintaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
rakkuloita saanut
Palsternakka
Palsternakka on levinnyt laajalti myös Paraisilla. Se on vallannut tienvarret ja niityt ja sen sisältämä neste aiheuttaa aivan hirvittäviä rakkuloita ja poltetta; koiranputki ei ole mitään tämän rinnalla. Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä tämän rikkakasvin torjumiseksi ja torjujille koko vartalon suojaavat haalarit + suojalasit, tai sitten palkataan muutama maanviljelijä riuskuttamaan torjunta-aineita.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ulkoilija
Retuperällä työn johtaminen
Paraisilla kaava-alueen länsipuolella rehoittaa toistametriset palsternakat ja vesakot kadunkulmissa-p
liikennejakajien/merkkien sekä kadunkulmissa pientareista puhumattakaan koska siellä ei ole niitetty kaupungin toimesta kahteen kesään!Keskuspuistoa ja suntin itäpuolta kyllä parturoidaan joka viikko.Yhtään trimmerimiestä en ole nähnyt tänäkesänä,ajettavia ruohonleikkureita kylläkin puistossa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »