Paikalliset

Suomi käyttää kiellettyä torjunta-ainetta

ts/Mikael Rydenfelt
Suomessa neonikotinoidivalmisteita käytetään siementen peittaukseen erityisesti rypsi-, rapsi- ja sokerijuurikasviljelmillä.
Suomessa neonikotinoidivalmisteita käytetään siementen peittaukseen erityisesti rypsi-, rapsi- ja sokerijuurikasviljelmillä.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen linjaa tämän vuoden marraskuussa siitä, tuleeko neonikotinoidivalmisteiden käyttökiellosta pysyvä.

Euroopan komissio asetti neonikotinoideja sisältävät tehoaineet väliaikaiseen käyttökieltoon vuonna 2013, kun niiden epäiltiin aiheuttavan haittaa mehiläisille sekä muille pölyttäjille.

Neonikotinoideja käytetään tuhohyönteisten torjunta-aineina kasvinsuojelussa.

Maailmanlaajuisesti ainetta käytetään maissin, soijan, vehnän ja öljykasvien viljelyaloilla.

Vaikka valmisteet ovat kiellettyjen torjunta-aineiden listalla, voivat Euroopan unionin jäsenvaltiot hakea käyttöä varten poikkeuslupaa.

Hätätilakäyttöön perustuen jäsenvaltio voi sallia aineiden käytön enintään 120 päivän ajan rajoitettua ja valvottua käyttöä varten. Tällaisia maita ovat muun muassa Suomi, Romania, Bulgaria ja Viro.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi on hakenut poikkeuslupaa kolme kertaa peräkkäin. Tukes pohjaa lupien myöntämisen pari vuotta sitten päättyneeseen Neomehi-hankkeeseen. Hankkeessa Luonnonvarakeskus ja Evira selvittivät torjunta-aineen vaikutuksia mehiläisiin rypsiviljelyssä. Tulosten mukaan haittavaikutuksia ei ole.

Hankkeesta on luvattu julkaista vertaisarvioitu artikkeli tutkimuksen valmistuttua. Turun Sanomien pyytäessä artikkelia, Luke toimitti sen sisäisessä raporttisarjassa julkaistut väli- ja loppuraportit.

Tieteellinen vertaisarviointi kuitenkin uupuu.

Tukesin johtavan asiantuntijan Eija-Leena Hynnisen mukaan Suomen öljykasvituotanto lakkaisi ilman siementen peittausta.

– Kirpat ovat todellinen ongelma pohjoisissa olosuhteissa. Siementen peittaus kirppojen torjumiseksi on Suomessa ainoa toimiva torjuntakeino.

Voittoa tavoittelemattoman ympäristölakijärjestön Client-Earthin helmikuisen raportin mukaan Euroopan jäsenmaiden hakemista poikkeusluvista suurin osa oli perusteltu riittämättömästi.

Hätälupa myönnetään ainoastaan ”erityisissä olosuhteissa”, missä ”vaaraa ei voida välttää muilla keinoilla”. Raportti nostaa esimerkiksi Suomen hakemuksen vuodelta 2014. Suomi perustelee, että ilman torjunta-ainetta on ”hyvin vaikeaa tai mahdotonta viljellä [...]kasveja”.

ClientEarthin mukaan hakemuksessa ei perusteltu asianmukaisesti uhkaa taloudellisesti eikä maantieteellisesti.

Hynninen ei allekirjoita väitettä.

– Kaikki poikkeusluvat notifioidaan komissiolle. Viimeisten lupien yhteydessä on toimitettu myös useita selvityksiä tuottajien taholta koskien nimenomaan Suomen pohjoisia oloja sekä taloudellisia menetyksiä.

Toisenlaisia tuloksia aineen vaikutuksista kotimaassa oli tarjolla tänä keväänä, kun Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen professori Heikki Hokkanen havaitsi rypsin satotason olevan sidoksissa hyönteispölyttäjäkatoon. Tutkiessaan 15 eri alueen satotuloksia kahdenkymmenen vuoden ajalta, kääntyi katse torjunta-aineisiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tuloksissa näkyi selvä yhteys: mitä enemmän maakunnissa neonikotinoidia käytettiin, sitä suurempi oli satotason lasku. Kahdenkymmenen vuoden aikana mehiläispesien määrä tai peltoreuna-alueiden koko ei ole muuttunut merkittävästi. Ainoa muuttunut, tuloksia selittänyt tekijä oli torjunta-aineen kasvanut ja laajentunut käyttö.

Hokkanen uskoo, että neonikotinoidien korvaamisen ratkaisuksi saatetaan tarjota muiden insektisidien eli hyönteismyrkkyjen käyttöä.

– Niin on tehty vuosikymmeniä, että korvataan toisella aineella edellinen. Se on jatkuva noidankehä, jos aineesta ei tehdä kattavia tutkimuksia ennen käyttöönottoa.


FAKTA

Torjunta-aineen kohtalo ratkeaa marraskuussa

Neonikotinoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään kasvinsuojelun tehoaineina torjumaan tuhohyönteisiä.

Torjunta-aine tuli markkinoille 1990-luvulla. Sitä käytetään maissi-, soija-, vehnä- ja öljykasviviljelmillä.

Euroopan unioni kielsi neonikotinoidivalmisteet väliaikaisesti vuonna 2013.

Jäsenmaat voivat hakea erikoislupaa niiden käyttöön.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen päättää marraskuussa tuleeko kiellosta pysyvä.

Lisäksi päätetään laajennetaanko kielto koskemaan myös muita kuin kukkivia kasveja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kemikaalivalmistajat eri mieltä tuloksista

Oona Komonen

Science julkaisi kesäkuun lopussa uutta tutkimustietoa neonikotinoidien käytöstä. Aineen vaikutusta tutkittiin niin kenttä- kuin laboratoriotutkimuksissa Euroopassa ja Kanadassa.

Euroopassa yli 30 öljykasviviljelmälle Saksassa, Unkarissa ja Iso-Britanniassa käytettiin sattumanvaraisesti kahta kiellettyä valmistetta: klotianidiinia ja tiametoksaamia. Mehiläisten lisäksi tutkimus sisälsi kimalaisia ja erakkomehiläisiä.

Ainejäämiä löytyi myös alueilta, joihin ainetta ei käytetty. Pesistä löytyi jäämiä myös kolmannesta aineesta, imidaklopridista. Kemikaalijäämiä jää siis luontoon, vaikka niiden käyttö on ollut vuosia pannassa.

– Mihin tahansa käytät kemikaaleja, ne jäävät ympäristöön ja kulkeutuvat mehiläisten ruokaan, kommentoi Dave Goulson Sussexin yliopistosta.

Siksi Euroopan väliaikainen käyttökielto, joka koskee vain kukkivia kasveja kuten maissia ja rapsia, ei Goulsonin mielestä toimi.

Aine vaikutti villien pölyttäjien lisääntymiseen haitallisesti. Pesissä oli vähemmän kimalaiskuningattaria ja erakkomehiläisillä vähemmän munasoluja. Mehiläisten kohdalla tulokset vaihtelivat maittain. Saksassa mehiläisille koitui lyhytaikaisia, positiivisia vaikutuksia. Vastaavasti Unkarissa ja Britanniassa kemikaali vaikutti mehiläisyhteiskunnan kokoon haitallisesti. Unkarissa yhteiskunnasta kuoli jopa neljännes.

Tutkijoiden mukaan erot voivat selittyä sillä, että Saksassa mehiläisten ruokavalio on monipuolisempi ja ne saavat vähemmän siitepölyä rapsista. Saksassa pörriäisillä oli myös vähemmän loisia.

Kanadassa ainetta testattiin maissiviljelmillä. Kemikaalille altistuneiden mehiläisten elinikä laski.

Eurooppalaista tutkimusta rahoittaneet kemikaalivalmistajat Bayer ja Syngenta sanoutuivat irti tutkimustuloksista.

– Neonikotinoideilla ei ole lyhyitä eikä pitkäkestoisia haitallisia vaikutuksia. Olemme edelleen vakuuttuneita siitä, että neonikotinoidit ovat turvallisia, kun niitä käytetään vastuullisesti, kommentoi Bayer Crop sciencen johtaja Richard Schmunk tiedotteessa.

Tutkimuksissa käytetyt torjunta-aineet on patentoitu Bayerille ja Syngentalle.

Kansalaisjärjestö Corporate Europe Observatory paljasti vuonna 2013, että kemikaaliyritykset kävivät valtavaa lobbauskampanjaa aineen kieltämistä vastaan samana vuonna, kun väliaikaisesta käyttökiellosta äänestettiin. Tällöin yritykset olivat aktiivisesti yhteydessä Euroopan komissioon sekä elintarviketurvallisuusviranomaiseen. Yritysten mukaan viljelijät eivät käyttäneet ainetta huolellisesti, eikä Eurooppa voi heidän mielestä selvitä ilman torjunta-ainetta. Yritykset eivät pitäneet myöskään aiemmin julkaistuja tutkimustuloksia tarpeeksi luotettavina.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (21)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pertsa
Mainostemppu
Puhtaat suomalaistuotteet ovat pelkkä myytti vailla todellisuuspohjaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
luonnollisesti
Vast: Mainostemppu
Vaikea tosiaan saavuttaa puhtaus, jos viljely täällä vaatii myrkkyjen hätätilakäyttöön perustuvaa poikkeusta. Miksi ei viljellä niitä kasveja, jotka täällä menestyvät luonnollisesti?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hmm
Vast: Mainostemppu
Kyllähän nuo kasvit mitä suomessa viljellään menestyy täällä luonnollisesti, mutta satoa ei tulisi niin paljon jos ei tuholaisia myrkytetä. Ja jos sato jää pieneksi pitää tuoda jostain muualta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: Mainostemppu
Kirjoittajien kannattaisi edes vähän perehtyä kasvinsuojeluaineiden ja keinolannoitteiden käyttömääriin sekä maaperän kemian ja fysiikan tutkimustuloksiin, niin ette kehtaisi esittää tuollaisia perättömyyksiä. Euroopan maaperä on tarkemmin tutkittu kuin mikään muu samankokoinen alue.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
ykä
oi ja voi
Näin se tämänkin hölmölän ekotalous ja sen käyttämät myrkyt tulee ilmi, kunhan aikansa odottelee.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
P. L.
Vast: oi ja voi
Nimimerkki "ykä" saa kyllä odottaa hamaan maailman tappiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
jussuf
maajussit
eikö maajusseja mitenkään saa luonnonsuojelun piiriin vesistöt tuhotaan maahan lykätään valtavat määrät myrkkyjä itämeri saastunut pilalle niinkuin pikkujärvetkinhomma jatkuu niin kauan kun meillä äänestäjät äänestää kepuloisia
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
tintin
Vast: maajussit
sohvalla, on helppo lörpöttella. noustetaan ja autetaan maajussilleen
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ykä
Vast: maajussit
Listaan voit lisätä kaikenmaailman talvivaarat, kemian & paperiteollisuuden. Nämä jokainen yksitellen kehittävät ja työntävät paskaa & myrkkyjä ympäristöön sekunnissa enemmän, kuin mitä tavallinen ihminen saa aikaan elämänsä aikana.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kotimainen on parasta
Vast: Mainostemppu
Tiettävästi eivät ole, vaan EU:n tutkimuksissa suomalaiset tuotteet ovat osoittautuneet selvästi "puhtaammiksi" kuin keskimäärin. Mutta näköjään vielä on tehtävää ja parannettavaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit