Fortum hieroo lantadiilejä

Hevosen lannan poltto helpottuu Suomessa uuden lainsäädännön myötä. Fortum kaavailee lämpöarvoltaan hyvästä tavarasta uutta polttoainevaihtoehtoa. Loimaan Kaukolämpö saa pian ensimmäisen lantalastinsa forssalaisesta ravitallista.

Jane Iltanen
Hevostenhoitaja Martta Smura vei Sunbeamin eli Sulon karsinaan Fortumin toimittamaa kuivikepurua.
Hevostenhoitaja Martta Smura vei Sunbeamin eli Sulon karsinaan Fortumin toimittamaa kuivikepurua.

Liisa Enkvist

Talliyrittäjä ja ravivalmentaja Tapio Mäki-Tulokas hidastaa kuusivuotiaan lämminveriori William Birdlandin käyntiin. Ori hikoilee kymmenen kilometrin treenilenkin jälkeen. Se saa loimen päällensä ja pääsee karsinaan lepäilemään puhtaille sahanpuruille.

Ori on autuaan tietämätön siitä, että se makoilee tulevan kaukolämpöenergian päällä. Aikanaan Fortum Horsepower kerää talteen sekä purut että orin niihin aikaansaamat jätökset, joiden ansiosta puru on muuttunut entistä arvokkaammaksi energian lähteeksi.

Mäki-Tulokkaan talli on Varsinais-Suomen alueella ensimmäinen, jonka kanssa Fortum Horsepower on tehnyt sopimuksen hevosten lannan käytöstä energian tuotannossa. Fortum toimittaa forssalaistallille kuiviketta, Mäki-Tulokkaan hevoset tuottavat siihen ”lisäarvoa” lannallaan ja lämpöyhtiö hakee kuivikkeen takaisin poltettavaksi Loimaan Kaukolämmön kattiloissa. Tallille tuodaan kolme siirtolavaa, joissa lanta kulkee takaisin voimalaan.

– Tämä on meille todella kätevä systeemi, kehuu Mäki-Tulokas.

Aikaisemmin sahanpurupohjainen kuivike on päätynyt lantalasta omille pelloille. Mäki-Tulokkaan mukaan se ei pitemmän päälle tee pelloille hyvää.

– Onhan tämä hiukan kalliimpaa, mutta tämä on yksinkertaista, kun lämpöyhtiö tuo ja hakee kuivikkeet, Mäki-Tulokas kertoo.

Fortum Horsepower ja Loimaan Kaukolämpö selvittävät parhaillaan yhteistyössä hevosen kuivikelannan soveltuvuutta paikalliseen energiantuotantoon. Fortum Horsepower -niminen palvelu tarjoaa polttoainetta voimalaitoksille ja kuivike- ja lantahuoltoa hevostalleille.

Koejakson tavoitteena on tammi–kesäkuun aikana selvittää kuivikelannan käsittelyä, syöttöä ja vaikutusta lämmöntuotannon polttoprosesseihin.

Kuivikepalvelua tarjoillaan talleille noin 80-100 kilometrin säteellä. Ihan pienille talleille systeemi ei istu, sillä lantaa keräytyy hitaasti. Tallin täytyy myös olla halukas ottamaan kuivikkeeksi joko sahanpuru, kutterinpuru tai puupelletti. Monilla talleilla on kuivikkeena käytössä turve, joka ei hankkeeseen sovellu.

– Haluamme pysyä kotimaisissa kuivikkeissa, ja nämä kaikki ovat metsäteollisuuden sivutuotteita, kertoo Fortum Horsepower -konseptista vastaava Anssi Paalanen.

Paalasen mukaan myös useiden muiden tallien kanssa neuvotellaan lantadiileistä. Lähistöllä olisi esimerkiksi Suomen hevosrikkain kunta Ypäjä, mutta siellä lantahuolto on automatisoitu ison tuotannon takia jo aikoja sitten.

Tallien näkökulmasta kuivikkeen toimitus ja sen takaisin hakeminen on kätevää, mutta myös hintavaa. Lannasta ne eivät suinkaan saa maksua, vaan joutuvat energiayhtiön palvelusta maksamaan. Toisaalta lannasta on usein hankala päästä eroon. Peltojen lisäksi sitä viedään muun muassa erilaisille biomassakentille.

– Lanta on haastava polttoaine, täytyy tietää mitä tekee. Siinä oleva kloori aiheuttaa korroosiota, jos sitä ei oteta pannussa huomioon, kertoo Paalanen.

Lantaa poltetaan jo Lohjalla ja Järvenpäässä. Myös Kotkassa käyttöä on kokeiltu. Tällä hetkellä lantaa palaa Fortumin yhteistyökumppaneiden kattiloissa yli 20 tuhatta tonnia.

– Yhteistyö Loimaan kaukolämmön kanssa mahdollistaa Horsepower-palvelun laajentumisen myös Varsinais-Suomen seudun hevostalleille, iloitsee Anssi Paalanen.

Ongelmana lannanpoltossa on tähän saakka ollut se, että lantaa pidetään jätteenä eikä biomassana. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä EU:ssa asetusmuutos mennyt läpi eikä lantaa tarvitse enää polttaa tiukkojen jätteenpolttosäännösten mukaisesti. Suomessa lainsäädännön muutos alkaa heti.

– Hevosen lanta on biomassaa eikä jätettä. Koska hevonen syö pääasiassa heinää, lanta on hyvin palavaa ja siinä on hyvä lämpöarvo, Paalanen kertoo.

Kuivikelannan energiasisältö on lähellä tavanomaisen puupolttoaineen keskimääräistä energiasisältöä.

Loimaalla tuotetaan lämpöä tällä hetkellä biopolttoaineilla. Hevosen kuivikelanta voisi tulevaisuudessa osittain korvata nykyisiä polttoaineita Loimaan kaukolämpöverkon laitoksissa. Paalasen mukaan lanta voisi tulevaisuudessa korvata jopa 10 prosenttia nykyisistä polttoaineista.

– Hevosen kuivikelanta on meille kokeilun arvoinen polttoaine, etenkin kun sitä saadaan läheltä, sanoo Loimaan Kaukolämpö Oy:n Harri Ijäs.

Loimaan Kaukolämpö hakee polttoainevalikoiman monipuolistamisella uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa.

– Odotamme mielenkiinnolla koejakson tuloksia, ja selvitämme lisäksi muita mahdollisuuksia energialähteiden monipuolistamiseksi, sanoo Ijäs.

Fakta

Jätteestä biopolttoaineeksi

Suomi sai läpi EU:ssa pitkään ajamansa aloitteen, joka helpottaa hevosenlannan polttoa.

Lainmuutoksen valmistelu alkoi heti.

Hevosenlanta on aiemmin EU:ssa luokiteltu jätteeksi ja poltto on ollut mahdollista vain jätteenpolttolainsäädäntöä noudattamalla.

Lannan polttamiselle on ollut tarkat vaatimukset.

Ne koskevat polton riittävän korkeaa lämpötilaa, päästöjen suodatusta ja niiden jatkuvaa mittausta.

Poltto on ollut mahdollista vain suurimmissa laitoksissa

Jatkossa ei enää vaadita jätteenpolttolupaa, vaan hevosenlantaa voidaan polttaa myös muunkaltaisissa polttolaitoksissa.

Polton vaatimukset ovat jatkossakin melko tiukat. Palamislämpötilan on oltava vähintään kahden sekunnin ajan 850 astetta.

TAUSTA

Kaksi hevosta lämmittää omakotitalon

Hevosen kuivikelantaa on käytetty Fortumin Järvenpään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella jo vuoden ajan.

Nyt toiminta on laajentunut Varsinais-Suomeen.

Lanta sopii polttoaineeksi erityisesti biopolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin.

Käyttäjiä voivat olla energiayhtiöiden sähköä ja/tai lämpöä tuottavat voima- ja lämpölaitokset ja myös teollisuuden prosessihöyryä tuottavat laitokset.

Palvelussa on mukana yli 100 tallia lähinnä pääkaupunkiseudun ympäristöstä.

Kahden hevosen vuodessa tuottaman kuivikelannan energiamäärä vastaa omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta.

Fortum selvittää mahdollisuuksia laajentaa palvelua myös muualle Suomeen ja Eurooppaan.