Ratkesiko 900 vuoden takainen murha? – talonpoika Lalli tappoikin ehkä saksalaisen Heinrichin

Ulla Kudjoi
1400-luvun alkupuolelta oleva piispa Henrikiä ja Lallia kuvaava puuveistos Nousiaisten kirkossa.
1400-luvun alkupuolelta oleva piispa Henrikiä ja Lallia kuvaava puuveistos Nousiaisten kirkossa.

Ilari Tapio

Vanhat veriteot tapaavat nousta aika-ajoin uudelleen julkisuuteen. Tämä koskee myös lähes 900 vuoden takaista rikosta Köyliönjärven jäällä, jossa talonpoika Lalli legendan mukaan surmasi Uppsalan englantilaistaustaisen piispan Henrikin. Näin lukee sekä nykyisissä koulukirjoissa että varhaisissa kirjallisissa lähteissä. Sellaisia ovat 1400-luvun Henrik-elämäkerta Legenda nova ja Turun piispainkronikka.

Jopa Suomen luomiskertomuksena pidetty myytti on myös kyseenalaistettu. Muutamat toisinajattelijat ovat arvelleet Lallin ja Henrikin sekä heidän verisen kohtaamisensa olevan osa sepitettyä tarustoa, jonka avulla katolista kristinuskoa koetettiin juurruttaa Itämeren perukoille.

Kielitieteilijä ja filosofian tohtori Mikko Heikkilä on enemmistön kannalla. Hän laati tapahtumista kielitieteen ja historian metodeja yhdistelevän perusteellisen tutkimuksen Kuka oli herra Heinäricki? – Piispa Henrikin arvoitus. Se on Tampere University Pressin viime vuonna julistaman kirjoituskilpailun voittaja.

Vastikään kirjanakin julkaistun tutkimuksen mukaan veriteko lienee historiallisesti totta.

Lallin kirves heilahti 20. tammikuuta noin vuonna 1132, mutta uhri ei todennäköisesti ollut piispa Henrik. Hänen sijastaan surmansa saattoi saada saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich eli suomeksi Heinäricki tai Heinärikki. Hän vaikutti Suomessa noin 25 vuotta aiemmin kuin piispa Henrikiksi kutsuttu hahmo Uppsalassa.

Kultti eli Köyliössä vuosisatoja

Mikko Heikkilän monitieteinen tutkimus nojaa muun muassa kirkolliseen ja kansanomaiseen Henrik-kulttiin, joka säilyi vuosisadasta toiseen ja siirtyi sukupolvelta sukupolvelle. Erityisesti tämä koski tapahtuma-alueita Köyliössä ja Nousiaisissa. Siellä monella tapaa jännitteinen tarina oli elävää perinnettä aina 1900-luvun alkuun asti.

Tutkija korostaa, ettei lähes 900 vuoden takaisista tapahtumista voi kertoa aukotonta totuutta. Sen sijaan erilaisten toisistaan riippumattomien lähdeaineistojen analyyttinen yhdisteleminen tuottaa todennäköisyyksiä.

Myös sankareiden ja syyllisten hakeminen olisi hyödytöntä. Tutkijan ja tutkimuksen pitää olla puolueeton.

Tapahtumien voi olettaa edenneen niin, että eteläisen saksan murrealueelta kotoisin ollut pappismunkki Heinrich oli saapunut Pohjolaan vuonna 1123. Hän vaikutti ensin Linköpingin hiippakunnan alueella, josta siirtyi 1130-luvun alussa johtavaksi lähetyssaarnaajaksi Varsinais-Suomeen. Siellä häntä alettiin kutsua Heinärikiksi.

Heinärikki toimi Nousiaisten ja Mynämäen seudulla muun muassa Mynälahdella (mynä tullee yläsaksan munkkia tarkoittavasta sanasta). Sieltä hän lähti seuraavana talvena seurueineen käännytysmatkalle koillisen suuntaan sisämaahan, muttei päässyt Köyliönjärveä pitemmälle.

Seurue poikkesi järven itärannalla sijainneeseen taloon ruokaa pyytämään ja evankeliumia saarnaamaan, minkä talon pakanalliset asukkaat kokivat kotirauhan häiritsemiseksi. Vieraiden ja isäntäväen välille syntyi riita.

Talon isäntämies oli tuolloin poissa. Kotiin palattuaan hän kuuli tapahtuneesta, kokosi mukaansa miesjoukon ja lähti raivoissaan seuraamaan Heinärikin seurueen reen jälkiä jäälle. Surmatyö tapahtui siellä, nykyisen Kirkkokarin lähellä.

Henrik-piispaa ei ehkä ollutkaan

Kuka sitten oli Pyhä Henrik, Uppsalan englantilaistaustainen piispa, jonka on tähän asti oletettu saaneen Lallin kädestä surmansa Köyliönjärven jäällä?

Mikko Heikkilän tutkimuksen mukaan Henrik oli yhtä kuin Ruotsin lyhytaikainen kuningas Eerik Pyhä eli Henrik Jedvardsson. Hän oli englantilaistaustainen pappismies, joka toimi ensin piispana Uppsalassa ja sitten 1150-luvun lopulla jonkin aikaa Ruotsin kuninkaana. Legenda kertoo tanskalaisen prinssi Maunu Henrikinpojan murhanneen hänet Uppsalan kirkolla toukokuussa 1159.

Tutkija arvelee, että Ruotsin valtaapitävät jakoivat tämän yhden ja saman historiallisen henkilön satakunta vuotta myöhemmin kahdeksi eri persoonaksi: kuningas Eerikiksi ja piispa Henrikiksi. Jälkimmäistä ei siis liene ollut todellisuudessa olemassa ainakaan siinä muodossa kuin kirjoissa opetetaan.

Syyt olivat täysin tietoisia ja kirkollis-poliittisia. Ruotsilla oli 1200-luvulla tarve saada itselleen kansallispyhimys, ja silloisen kuningashuoneen kantaisä Eerik oli siihen tarkoitukseen mitä sopivin marttyyri.

Pyhästä Henrikistä luotiin puolestaan hahmo, johon todennäköisesti myös yhdistettiin kaksi oikeaa historiallista henkilöä: piispana Uppsalassa toiminut englantilainen Henrik Jedvardsson sekä lähetyssaarnaajana Suomessa työskennellyt saksalainen Heinrich eli Heinärikki.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (13)

Vastaa
j
Joopajoo..
Mää en tiärä tost mittä. Mää olen käyny va Lallintalol kattomas Bääd Bois Bluuta joskus vuana keppi ja kirves.. :D
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Lallin jälkeläinen!
Olen suomalainen!
Hyvä, että tutkivat, mutta ei se paljoa nykymenoon vaikuta.

Ruotsin valta säilyy tahdoimmepa tai emme. Suomen silloiset ja myöhemmätkin asukkaat ovat niin syvästi omineet ruotsalaisen kertomuksen, ettei sen muuttaminen taida enää mennä perille.

Suomi on ruotsalainen. Sitä meille todistellaan ja sen perusteella meitä edelleen halutaan ruotsinkielistää. Suurin osa kansasta kokee olevansa perisuomalaisia, mutta vieläkään ei asia mene hallitusherrojen tajuntaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jullikka
Vast: Olen suomalainen!
Tämä on niin totta! Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin YLE alkoi heti lähettää ohjelmaa: "Suomi on venäläinen". Kun taas viime vaaleissa haluttiin siloitella RKP:n tietä eduskuntaan, tämä sylttytehdas kutsui Ruotsin kuningasparin meille tekemään edullista vaikutelmaa ruotsalaisuudesta ja etenkin lutuisista suomenruotsalaisistamme.

Taas muuten uusitaan YLE-ohjelmaa: "Suomi on ruotsalainen". Ruotsissa inhotut Prisman mainokset ovatkin ainoa lohtumme, samoin Kaarle-kunkku, joka tulee kauppaamaan meille monissa putoamisissa testattuja hävittäjiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Niin minäkin
Vast: Olen suomalainen!
>Ruotsin valta säilyy tahdoimmepa tai emme.

Eli siis millä tavalla Ruotsin valtio vaikuttaa suomen olosuhteisiin? Todellisuudessa väittäisin, että ei mitenkään. Keskivertoruotsalainen ei edes tiedä, että suomessa puhutaan ruotsia. Ruotsin politiikassa Suomesta puhutaan vähän.

Käytännössä Suomea maana uhkaa ainoastaan Venäjä, ja kieltä ainoastaan englannin kieli. Ruotsi maana ja kielenä ei vaikuta asioihin paljoakaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Historioitsia
Muinainen kepulainen
Jos olikin Sipilän sukua eikä Henrikki!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Anna
Se on totta että Kalevalassa ei mainita Henkkaa!
Tutkijalla vuoteen 2023 asti kehittää kyseenalaista teoriaansa, silloinhan Köyliön tapauksesta tulee 900 vuotta ja silloin "kaikki legendat osoittautuvat todeksi Köyliön järven jäällä"!

Niinpä niin niitä faktoja keksitään luultavien ja otaksuttujen vaihtoehtojen todennäköisyydellä. Tämä on oivan pätevää oletus- ja arveluhistorian tutkimusta.

Miten tiedetään että Ruotsin valtaapitävät (minkä nimisiä) jakoivat yhden henkilön kahdeksi - kuningas Eerikiksi ja piispa Henrikiksi?

Ja sitten piispa Henrik jaettiin kahdeksi - englantilainen Uppsalan piispa Henrik'iksi ja saksalaiseksi saarnaaja Heinrich'kiksi?

Mistä tiedetään että Ruotsilla oli tarve saada katolinen pyhimys?

Sittenhän ... Nyt sytytti, heureka! Lallinkin täytyy olla historiallinen henkilö koska vuonna 1989 Köyliössä paljastettiin Aimo Tukiaisen veistämä Lallin patsas!

Hienoa bädääs tutkimusta!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Fakta tieto
Eipäs ku...
...Lalli tappo Olof Palmen....
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Köyliöstä kajahtaa
Vast: Eipäs ku...
Hyvä kommentti; Lalli tappo ja siihen loppu. Siis paskanjauhanta tällä palstalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
peejiiäm
Piispa Henrik
Jo Robert Brandberg Suomen historiaa käsittelevässä kirjassaan väitti piispa Henrikin nähdyn vuosia murhansa jälkeen Britanniassa. Oli sitten totta eli ei, noita Brandbergin kirjoja on kiva lukea, kuin parhaimpia dekkareita.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pyhä Sylvi
Pyhimyksen tekoa
On varmaan Köyliössä puhuttu vuosisatoja. Vuosisatoja siitä on kun tarina paperille präntättiin runon muodossa, siitä paperista Köyliöläiset sen ovat lukeneet. No ketä silloin paperille sen laittoi, pappi tietenkin, kuten silloin kaiken kirjoituksen. Oli tarkoitus levittää uskoa luomalla pyhimyksiä ja heidän ihmetekojaan. Tariaan liittyvät paikat olivat tietenkin olemassa kun saarnaajat siellä liikkuivat. Köyliö oli otollinen syrjäinen paikka tämän tarinan syntypaikaksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Halv Fransk
"ei" ei äänny ei vaan ai
Olisi mukavaa tietää mistä heimosta "Hainrich" oli kun saksaa silloin ei puhunut kukaan. Nykyisen Saksin alueella SORBIT puhuivat slaavilaista kieltä ja frankit alemaania.... Olisko Lalli ja kumppanit osanneet ääntää Hainarik nimen saksaksi?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ajatus
On näitä
Taas näitä hurahtaneen heittoja oikein lehdessä painettuna.
Lalli,jonka sankaruus saa vieläkin lähes tuhat vuotta myöhemmin eukot nyyhkimään "Pyhän Henrikin" muistopäivänä oli viimeinen vapaa Talonpoika.
Luultavasti hänen talonsa ryöstettiin kaalimaasta tulleiden onnenokijoiden toimesta.
Ainakin kronikan mukaan härkiä oli rosvoretkikunnalla paluumatkalla mukana.
Jokainen lapsikin käsittää,että ristiretkueet käyttivät hevosia
ajopeleinä
Tuon aikakauden "papit" ja muut kupparit olivat saalistusmatkoilla ryöstäen ja raiskaten.
Vain suurimmat vastustivat ja jos Lalli pikaistuksissaan heilautti kirvestä ei siitä murhaa saa aikaiseksi.
Tuokaan "tutkimus"
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Piispa Henri
Ratkennut jo 900 v sitten
Jos käytetään termiä "ratkaista murha" tarkoitettaneen tällä yleensä sitä että murhaaja on löytynyt. Ja se taisi tapahtua aika kauan sitten.

Jos nyt on saatu "selville" että uhri ei ollutkaan se keneksi uskottiin, vaan toinen, niin yllä mainitun perusteella otsikon pitäisi olla joku toinen. Kyllä tuntemattomiakin on murhailtu, ja kun tekijä on saatu kiinni on murha ratkennut, riippumatta siitä onko uhrin henkilöllisyys tiedossa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »